Säiden herra ei suosinut viljelijöitä – euromääräisiä tappioita on vielä vaikea arvioida

Sateinen ja kolea kesä sekä syyskuun vaihtelevat säät ovat vaikuttaneet viljelykasvien satoon. Kainuussa sato on heikoimmasta päästä 20–30 vuoteen.

talous
puimurista näkymä pellolle
Birgitta Vuorela / Yle

Kainuussa tämän vuoden kasvukausi oli monen viljelijän kannalta erittäin haasteellinen jo keväästä lähtien. Kylvöolot olivat vaikeat ja kylvöt ajoittuivatkin pitkälle ajalle mikä puolestaan näkyy puintiajan jatkumisena.

ProAgria Kainuun kasvinviljelyn erityisasiantuntija Matti Partanen toteaa, että viljelykasvien sato vaihtelee tilakohtaisesti suuresti. Myös lohkokohtaisesti vaihtelua on runsaasti, mutta kaiken kaikkiaan kesä oli yksi huonoimmista satokesistä 20–30 vuoteen.

– Sato riippuu hyvin pitkälti siitä, millainen vesitalous pellossa on ollut. Karkeilla kivimailla, joiden läpäisykyky on parempi, vesiongelma ei ole ollut niin paha. Eikä myöskään hyvin ojitetuilla mailla. Mutta kyllähän varmaan jokainen on nähnyt teiden varsilla, että pelloilla on ollut suuria veden vaivaamia alueita pitkin kesää.

– Kevätviljoista jopa 10 prosenttia on jäänyt puimatta, koska puintikustannukset ovat suuremmat kuin viljasta saatavat tulot.

Valtakunnallisesti syyskuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja lähes koko maassa, ja kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Sadosta jää väistämättä korjaamatta 5–10 prosenttia.

Viljelijöille huono kesä tietää tappiota, mutta Partasen mukaan euromääräisesti sitä on vielä vaikea arvioida. Esimerkiksi rehuviljaa myyviltä jäi huomattava määrä myyntituloja saamatta ja viljan kuivaamiskustannukset ovat tänä vuonna korkeahkot.

– Mutta viljelijät ovat hyvin optimistista väkeä, suurin toivein odotetaan seuraava kasvukautta, Partanen toteaa.

Hän muistuttaa, että viljelijöiden on syytä kiinnittää huomiota pellon pintamuotoon vesiongelman estämiseksi. ProAgria Keskusten Liiton mukaan koko Suomessa puhutaan varovaisesti arvioiden 36 miljoonan euron myyntitulojen menetyksestä.

Paras sato nurmikasveilla

Vetinen ja kolea kesä on siis vaikuttanut viljelykasvien satoon, ja kun aurinkoisista päivistä ei ole päästy nauttimaan, on myös veden haihtuminen ollut harvinaisen vähäistä. Kainuussa eniten kesästä kärsivät pidemmän kasvukauden vaatimat kasvilajit sekä härkäpapu.

ProAgria Kainuun Matti Partanen.
ProAgria Kainuun kasvinviljelyn erityisasiantuntija Matti Partanen.Laura Tolonen / Yle

Joidenkin viljelykasvien sato kuitenkin onnistui maakunnassa huonosta kesästä huolimatta. Partanen uskoo, että nurmikasvien sadot onnistuivat parhaiten.

Ensimmäinen säilörehun sato oli useimmilla tiloilla lähes normaali, mutta toinen sato jäi heikommaksi kuin tavallisesti.

– Ehkä päästiin 80–90 prosenttiin koko kesän sadossa säilörehun osalta. Toisaalta niillä mailla missä vesitalous oli kunnossa tai maalaji sopiva, aikaisin kylvetyt ohrat menestyivät monin paikoin ihan normaalisti, mutta tilojen välillä oli suuria vaihteluja, Matti Partanen kertoo.

Valtakunnallisesti kuluneena kasvukautena parhaiten menestyivät syysviljat ja aikaisin kylvetyt kevätviljat sekä nurmet. Kesän sateista ja viileydestä kärsivät eniten ohra, härkäpapu ja rypsi.