Paluu korjattavien tavaroiden aikaan? – Kiertotaloudessa myös valmistaja ottaa vastuun jätteistä

Jäteyhtiöt eivät voi ratkaista jäteongelmia. Tulevaisuuden sana onkin kiertotalous, eli jäteratkaisuun osallistuvat kaikki, jotka ovat mukana tuotteen elinkaaressa. Kun kaikki kantavat vastuunsa, jätettä ei enää pitäisi syntyä

Kotimaa
Sähkö- ja elektroniikkaromua
Kati Siponmaa / Yle

Tulevaisuuden jätehuollon megatrendi on kiertotalous, jossa korostuu materiaalikierrätys.

– Kiertotalous tarkoittaa, että jäteratkaisuun osallistuvat tuotteen valmistajat, maahantuojat ja myyjät, eikä se ole pelkästään jätehuollon toimijoiden varassa, selvittää Oulun jätehuollon toimitusjohtaja Markku Illikainen.

Kiertotalousajattelu on lähtenyt liikkeelle Länsi-Euroopasta, ja tällä hetkellä Suomessa mietitään kuumeisesti, miten asiaa edistetään. Hyvänä jo olemassa olevana esimerkkinä on tuottajavastuuperiaate, joka koskee esimerkiksi autonrenkaita, jätepaperia ja elektroniikkaromua.

Tavara valmistetaan niin kestäväksi, ettei siitä tule jätettä kymmeniin vuosiin.

Markku Illikainen

– Tuotteet kiertävät, koska tuotteissa on kierrätysmaksu jo ostohetkellä, jonka turvin kierrätys hoidetaan. Eli jätealan toimijat eivät niinkään vastaa näistä jätteistä, vaan tuottajayhteisöt, jotka huolehtivat tuotteesta sen koko elinkaaren ajan, Illikainen havainnollistaa.

Jäteyhtiöiden roolina on avustaa tuottajayhteisöjä jätteen kierrättämisessä.

Tavoitteena vähentää jätettä

Kiertotalouden idea ulottuu toimiessaan tuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen. Päämääränä on vähentää syntyvää jätettä.

–Tavara valmistetaan niin kestäväksi, ettei siitä tule jätettä kymmeniin vuosiin. Tai jos tulee jätettä, se pystytään käyttämään uudelleen toisena tuotteena tai kierrättämään niin että siitä valmistetaan muita tuotteita tai hyödyntämään energiana, Markku Illikainen visioi.

Vasta viimeinen vaihtoehto on sijoittaa tuote kaatopaikalle.

Tie kertakäyttötavaroista kestävien tuotteiden valmistamiseen on pitkä. Esimerkiksi nykyiset elektroniikkatuotteet eivät kestä samalla tavalla kuin ennen.

– Jos kehitys tavoittaa myös valmistajat, niin heidän on mietittävä ratkaisuja, että tuote kestää mahdollisimman kauan, tai ainakin sen pystyy korjaamaan. Esimerkiksi nykyisissä läppäreissä on osia, joita ei voi ollenkaan vaihtaa. Tulevaisuudessa näin ei voi olla.

Mieluummin porkkanaa kuin keppiä

Kehitystä vauhdittamaan pitää paitsi laatia lakeja, myös tarjota porkkanaa.

– Lakeja tehokkaampia tukimuotoja ovat taloudelliset ohjauskeinot, eli valmistajien, maahantuojien ja myyjien pitäisi saada taloudellista hyötyä siitä että tuote kiertää.

Lakeja tehokkaampia tukimuotoja ovat taloudelliset ohjauskeinot.

Markku Illikainen

Illikaisen mielestä jo olemassa olevia jäteveroja ja pitäisi hyödyntää porkkanarahoina, eli tahot jotka osallistuvat kierrätykseen, saavat siitä taloudellista tukea.

–Jätealan toimijoilla on rajalliset mahdollisuudet ratkaista maapallon jäteongelmia. Niitä ratkaistaan sillä, kun jätteen kiertäminen otetaan huomioon jo tuotteiden suunnittelu- ja valmistusvaiheessa, hän tähdentää.

Tällä hetkellä kaikesta Suomessa syntyvästä jätteestä yhdyskuntajätettä on kolme prosenttia. Siitä kaksi prosenttia päätyy kaatopaikalle, loput hyödynnetään materiaalina tai energiana.