Miksi elämäntapojen muutos ei onnistu?

Laihdutuksen jälkeen kilot tulevat takaisin, ja ehkä muutama lisää vielä päälle. Uuden vuoden jälkeen kuntosaleilla on parin kuukauden sesonki, kun uuden vuoden lupauksia pyritään toteuttamaan. Jostain syystä elämäntapojen muuttaminen pysyvästi tuntuu olevan kovin vaikeaa.

Kotimaa
Käsipainot jumppamatolla.
Arja Lento
Anu Kangasniemi.
Anu Kangasniemi.Timo Hytönen / Yle

Ensin päätetään urheilla, ostetaan uudet urheiluvälineet, ja puoli vuotta niitä jaksetaankin käyttää. Sen jälkeen ne varastoidaan muitten vastaavien joukkoon.

Jyväskylän yliopistossa tutkitaan miten elämäntapamuutoksista saataisiin pysyviä, miten esimerkiksi lisättäisiin fyysistä aktiivisuutta pitkäkestoisesti. Sitä on tutkinut väitöskirjassaan myös Anu Kangasniemi.

– Monesti puhutaan, että motivaatio lopahtaa. Ajattelen, että tällaisessa tilanteessa muutostavoite ei ole sisäistynyt osaksi ihmisen laajempaa elämää ja merkityksiä. Seurauksena on pintapuolinen kuntokuuri, jonka jälkeen palataan vanhoille raiteille, hän sanoo.

Itse itseään komentaen

Motivaation pitäisikin löytyä omasta sisäisestä maailmasta, vastakohtana sille, että "sinun olisi nyt hyvä lisätä liikuntaa".

Ihmismieli on lahjakas keksimään selityksiä sille miksi jokin asia jää tekemättä.

Anu Kangasniemi

– Ihmismieli on lahjakas keksimään selityksiä sille miksi jokin asia jää tekemättä, tai miksi ei tee jotain suunniteltua. Motivoinnin pitäisi pohjautua itselle tärkeisiin arvoihin. Ei siis lähdetä liikkeelle liikkumisesta tai kunnon kohottamisesta, vaan siitä mikä on tärkeää elämässä ja kuinka edistää itselle tärkeitä arvoja, Kangasniemi sanoo.

Kangasniemen mukaan ihminen toimii ajatustensa ja tunteidensa pohjalta, mutta muutoksen tekemisessä ne voivat olla este.

– Jos oppii havainnoimaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan, ja tulee tietoiseksi siitä mitä ja miksi valitsee, voi olla mahdollista puuttua automaatin toimintaan. Se tarkoittaa, että havainnoidaan omia tunteita ja ajatuksia, mutta ei reagoida niihin, hän sanoo.

Vastoin tunteita

Esimerkiksi työpäivän jälkeinen väsymyksen voi olla voimakas.

– Mutta voisiko siitä huolimatta toimia toisin? Yksi tutkittavista sanoi, että hän opetteli lähtemään ovesta ulos, ja muutos lähti siitä, Kangasniemi naurahtaa.

Tunteitaan vastaan toimiminen edellyttää psykologista joustavuutta.

Voi väsyttää, mutta siihen tunteeseen ei välttämättä tarvitse mennä mukaan.

Anu Kangasniemi

– Esteisiin ja epämiellyttäviin tunteisiin, ajatuksiin ja tuntemuksiin törmäävät kaikki. Psykologinen joustavuus on sitä, että pystyy tietoisesti asettamaan itsensä epämukavuusalueelle. Voi väsyttää, mutta siihen tunteeseen ei välttämättä tarvitse mennä mukaan, Kangasniemi toteaa.

Vaikka kehottelu ei Kangasniemen mukaan toimikaan niin hyvin kuin sisäinen itsemotivointi, liikunnasta on monenlaista hyötyä.

– Aktiivisemmin liikkuvilla on paremmat tietoisuustaidot ja vähemmän psykologisia oireita ja masennusta, Kangasniemi sanoo.

Anu Kangasniemeä haastattelivat Mikko Maasola ja Titta Puurunen.