Puurakentamisen hidasteena on ontuva jalostusketju

Puurakentamisen suosio on kasvussa. Sitä on helpottanut muun muassa palomääräysten muuttuminen. Esteitäkin kuitenkin vielä riittää. Niistä yksi suurimmista on puun pitkä ketju metsästä talojen rakennusaineeksi.

tekniikka
Seinäjoen asuntomessualueelle nousee useita hirsitaloja. Kuva syyskuulta 2015.
Seinäjoen rakenteilla olevalle asuntomessualueelle nousee useita hirsitaloja sekä moderneja että perinteisiä. Kuva syyskuulta 2015.Pasi Takkunen / Yle

Suomessa puurakentaminen on saanut uutta puhtia. Ja se näkyy muun muassa Seinäjoeln tulevalla asuntomessualueella, missä rakenteilla on useita puutaloja.

Puurakentamista koskevat monet määräykset ja suoranaiset esteet ovat poistuneet vasta sangen myöhään.

– Vuoden 2010 jälkeen palolainsäädäntö on muuttunut ja esimerkiksi kerrostaloissa voidaan käyttää nyt enemmän puuta kuin koskaan aikasemmin, summaa palkittu seinäjokelaisarkkitehti Anssi Lassila.

Rahvas rakensi puusta, porvaristo kivestä

– Perinteisesti rahvas teki puusta ja porvaristo rakensi kivilinnoja ja kivitaloja. Puu miellettiin köyhäksi ja halvaksi materiaaliksi. Sitten historiassa sattui isoja kaupunkipaloja, jotka aiheuttivat puurakentamiseen lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka vaikuttivat pitkään, lisää Anssi Lassila.

Rakennusalan suosimaa betonia Lassila pitää hyvänä materaalina. Se muovautuu moneen muotoon. Hän ei halua vastakkainasettelua eri materiaalien suhteen. Puutaloissakin on yleensä rahtunen betonia.

Arkkitehti Anssi Lassilan kertoo hirsirakentamisen nykytekniikasta toimittaja Anri Koskelle.
Arkkitehti Anssi Lassilan kertoo hirsirakentamisen nykytekniikasta toimittaja Anri Koskelle. Esimerkiksi rakennus ei painu, kun rakenteissa käytetään puuta ristiin. Perinteinen hirsitalo vaatii painumisvaran. Pasi Takkunen / Yle

– Vastakkainasettelu ei ole hedelmällistä. Meidän pitäisi aidosti miettiä, miten saamme puusta hyvää arkkitehtuuria ja hyvää asumista aikaiseksi. Eikä miettiä, onko tämä puuta vai betonia, sanoo Lassila.

Kustannukset pitäisi laskea alkutuotannosta lähtien

Anssi Lassilan mielestä puun jalostusketju metsästä rakentamiseen horjahtelee vielä.

– Edelleenkin on kehittämisen paikka siinä, kuinka metsästä haetaan paras materiaali kuhunkin käyttötarkoitukseen ja tarpeeseen. Metsäteollisuus on satsannut lähinnä sellun tuotannon tekemiseen. Se on väistyvää todellisuutta metsäteollisuudessamme, tietää Lassila.

Seinäjoella Kyrkösjärven rantaan rakentuva hirsitalo.
Seinäjoella Kyrkösjärven rantaan rakentuva hirsitalo. Ikkunanäkymä olohuoneesta järvelle.Pasi Takkunen / Yle

Puutalon kustannuksia Lassila pitää kohtuullisina, laskelmat tulisi vain tehdä laajemmin - materiaalin koko elinkaarta ajatellen.

– Kustannukset pitäisi laskea alkutuotannosta rakennuksen oletettuun loppuelinkaareen asti. Silloin voimme vasta puhua todellisista kustannuksista. Tulevaisuudessa emme voi arvioida pelkkää tuotantohintaa. Se on väärä mittari, vakuuttaa Lassila.