Syyttäjä Talvivaarasta: "Erheistä huolimatta tuotanto jatkui ja ongelmat paisuivat"

Talvivaaran ympäristörikosoikeudenkäynnissä syyttäjien käsitys on edelleen, että kaivoksen alkuperäinen lupaharkinta perustui yhtiöltä saatuihin puutteellisiin ja vääriin tietoihin. Syyttäjän mielestä virheitä tehtiin jo ennen tuotantovaihetta.

Talvivaara
Bioliuotuskasat kaivosalueella.
Tiina-Leena Kurki / Yle

Kainuun käräjäoikeus on käsitellyt Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristörikosjuttua elokuun alusta lähtien. Keskiviikkona oikeudenkäynnissä kuultiin syyttäjien loppulausunnot. Torstaina ovat vuorossa vastaajien loppulausunnot.

Kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkalan mukaan jo ennen tehtaan varsinaista tuotantovaihetta tapahtui useita erheitä.

– Erheistä huolimatta tuotanto jatkui ja ongelmat paisuivat, Vakkala kuvasi ja lisäsi, että aiempia erehdyksiä koetettiin korjata, mutta toimenpiteiden vaikutusten selvittäminen laiminlyötiin.

Vakkala viittasi myös todistajana kuultuun bioliuotuksen johtavaan asiantuntijaan, joka oli alkuvaiheessa myös Talvivaarassa tutkimuspäällikkönä.

– Todistajan mukaan yhtiössä ei ymmärretty, kuinka tarkkana täytyy olla ja että muutosten tekeminen vaikuttaa kaikkeen, Vakkala selosti.

Vastuuhenkilöt ja erityisasiantuntemus

Syyttäjä toi esille, että ympäristönsuojelulakiin on kirjattu ympäristön suojelun ja ympäristön pilaantumisen torjumisen yleisperiaatteet, kuten huolellisuusvelvollisuus, selvilläolovelvollisuus ja ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyperiaate.

Tuotantoa kuitenkin jatkettiin ja ongelmat paisuivat.

Kimmo Vakkala

– Tälle tapaukselle on ominaista, että alkuperäinen lupaharkinta olennaisilta osin perustui toiminnanharjoittajalta saatuihin puutteellisiin ja vääriin toiminnankuvaustietoihin, Kimmo Vakkala sanoi.

Kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkalan mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että jutussa kyse on erityisasiantuntemusta edellyttävästä todella suuresta toiminnasta. Huolellisuusvelvoite ja selvillä olovelvoite velvoittavat vastaajia.

– Vastaajana olevat henkilöt ovat olleet vastuuhenkilöitä.

Vahinkoa ja vaaraa

Syyttäjien näkemyksen mukaan toiminta Talvivaarassa on jätevesipäästöjen myötä aiheuttanut isossa mittakaavassa konkreettista vahinkoa.

Kihlakunnansyyttäjät Heikki Ylisirniö ja Kimmo Vakkala.
Kihlakunnansyyttäjät Heikki Ylisirniö ja Kimmo Vakkala.Tiina-Leena Kurki / Yle

– Kaikki tämä olisi ollut vältettävissä, jos ympäristönsuojelutavoite olisi painanut päätöksenteossa enemmän, Kimmo Vakkala lausui.

Vakkalan mukaan vastaajien puolustus on kiinnittänyt oikeudenkäynnissä paljon huomiota valvovan viranomaisen rooliin.

– Tosi asiassa Talvivaara ei ollut vähääkään riippuvainen Kainuun ely-keskuksen asiantuntemuksesta. Kyse on keinosta yrittää vähentää omaa syyllisyyttä, Kimmo Vakkala sanoi.

Sulfaattiin ei kiinnitetty huomiota

Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö otti esille jätevesipäästöt ja sulfaattipitoisuudet. Vastaajana jutussa oleva tehtaanjohtajana toiminut henkilö oli kertonut, ettei tehtaalla ollut sulfaatin pitoisuuksien osalta velvoitteita.

– Se oli hänen oma tulkintansa, Ylisirniö sanoi ja viittasi muun muassa tutkimustulokseen, jossa kohonneista pitoisuuksista mainitaan.

Tosi asiassa Talvivaara ei ollut vähääkään riippuvainen Kainuun ely-keskuksen asiantuntemuksesta.

Kimmo Vakkala

Syyttäjän mukaan toimenpiteisiin ei ryhdytty. Tähän puuttui myös ely-keskus. Se teki poliisille rikosilmoituksen elokuussa 2011.

Syyttäjät syyttävät törkeästä ympäristön turmelemisesta kaivosyhtiön perustajaa ja toimitusjohtajaa Pekka Perää, yhtiön entistä toimitusjohtajaa ja nykyistä energiajohtajaa Harri Natusta, useissa johtotehtävissä kaivoksella työskennellyttä henkilöä sekä osastopäällikköä.

Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Heidän loppulausuntonsa kuullaan Kainuun käräjäoikeudessa torstaina.