Kaikki kannetaan kaatopaikoille Moskovassa – vaarallisia jätteitä myöten

Vain murto-osa Moskovan kotitalousjätteistä lajitellaan uusiokäyttöä varten. Myös vaaralliset jätteet, kuten paristot ja lääkkeet, päätyvät kaatopaikalle. Ympäristöjärjestöt patistavat Moskovan kaupunkia lupausten sijaan todellisiin tekoihin jätehuollon nykyaikaistamiseksi.

Yle maailmalla
Ympäristöliike Razdelnyi sbor kerää viikonloppuisin lajiteltuja jätteitä Moskovan asuinalueilla. Neljä nuorta ihmistä mustissa ja valkoisissa paidoissaan rakennukseen johtavien portaiden edessä. Kuvan vasemmalla laidalla yksi nuorista laittaa ympäristöjärjestön vihreää lippua maassa olevaan telineeseen, jossa on jo valkoinen samankaltainen lippu.
Ympäristöliike Razdelnyi sbor kerää viikonloppuisin lajiteltuja jätteitä Moskovan asuinalueilla. Etualalla järjestön vapaaehtoistyöntekijä Kirill TrofimovErkka Mikkonen / Yle

– Lajittelisin mieluusti paristot, lasin, muovin, biojätteet ja muut, mutta mitä voin tehdä, kun täällä ei ole sellaista infrastruktuuria. Heitämme kaiken samaan paikkaan, kertoo moskovalainen Boris Galkin jätteitä pursuavan roskalavan vieressä.

Moskovassa vuosittain tuotettavasta noin viidestä miljoonasta tonnista kotitalousjätettä lajitellaan kierrätettäväksi eri arvioiden mukaan korkeintaan joitakin prosentteja. Osa jätteistä viedään jätteenpolttolaitoksiin, mutta valtaosa niistä päätyy suoraan kaatopaikalle.

Samalla Moskovan alueella sijaitsevat kaatopaikat täyttyvät jätteistä ääriään myöten. Alueen reilusta neljästäkymmenestä laillisesta kaatopaikasta vajaa puolet on suljettu viimeisen kahden vuoden aikana, ja lähitulevaisuudessa myös loppuja niistä odottaa lakkauttaminen suuren jätemäärän vuoksi.

Ennen korvaavien kaatopaikkojen rakentamista, roskia kuljetetaan yhä enenemissä määrin kauemmas naapurialueille.

Kaupungissa toimivat harvat lajittelupisteet ovat yksityisten yritysten tai ympäristöjärjestöjen vastuulla.

Moskovan kaupunki on koko 2000-luvun ajan esitellyt toinen toistaan seuraavia kierrätyshankkeita, mutta todellisuudessa niiden tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.

Kierrätys ei käytännössä toimi

Ympäristöjärjestöjen mukaan uusien ympäristösäädösten myötä paperilla Moskovan jätehuolto on kutakuinkin kunnossa, mutta todellisuudessa tilanne on lohduton.

– Valitettavasti lainsäädäntöä ei noudateta, koska kaupunki ei kontrolloi omien päätöstensä toimeenpanoa. Ympäristöstrategioilla ei ole vaikusta todellisiin tekoihin, sanoo Aleksandr Tsygankov Venäjän Greenpeacesta.

Kesällä Venäjän Greenpeace yhdessä kahden muun ympäristöjärjestön kanssa tarkisti vapaaehtoisvoimin kaupungin kotitalousjätteiden kierrätystä varten järjestämän infrastruktuurin.

Virkamiesten mainostama lajittelupisteidenverkosto osoittautui täysin riittämättömäksi Moskovan tarpeisiin. Yhteensä aktivistit löysivät vain 50 kiinteää lajittelupistettä, eikä esimerkiksi paristoja otettu lainkaan vastaan.

– Jos kaikki toimisi niin kuin hallinto ilmoittaa, ei tällaista kansalaiskontrollia tarvittaisi. Mutta jätehuoltoa järjestäville yrityksille maksetaan kaupungin budjetista suuria summia, eikä luvattuja lajittelupisteitä ole. Se on surullista, ympäristöaktivisti Kirill Trofimov sanoo.

Moskovalaiset valmiita kierrättämään

Moskovalainen ympäristöliike Razdelnyi sbor popularisoi kierrättämistä ruohonjuuritasolla. Järjestö kiertää viikonloppuisin kuorma-auton kanssa kaupungin eri alueilla ja antaa niiden asukkaille mahdollisuuden tuoda lajiteltua jätettä uusiokäyttöä varten.

– Kasvoin Neuvostoliitossa, jossa kierrätys oli arkipäivää. Lasin tai paperin tuomisesta sai vastineeksi pienen rahasumman, ja muistan, kuinka olin siitä innoissani lapsena, kertoo kartonkia kierrätyspisteelle tuonut Aleksandr Gagarin.

Moskovalaisten ympäristötietoisuus on kasvussa. Sitä todistaa myös Venäjän valtiollisen tutkimuskeskuksen kyselytutkimus, jonka mukaan suurin osa venäläisistä olisi valmis lajittelemaan jätteensä, jos niitä kerättäisiin heidän pihapiirissään.

Ympäristöjärjestö Greenpeace peräänkuuluttaa virkamiehiä ottamaan vastuu nykyaikaisen jätehuollon järjestämisestä kasvavan jäteongelman ratkaisemiseksi.

– Virkamiehet ovat tottuneet vetoamaan siihen, etteivät ihmiset ole valmiita lajittelemaan roskiaan, ja hidastelevat näin tarvittavien päätösten tekemistä. Todellisuudessa heidän tulisi itse olla valmiita toimimaan asiassa, Aleksandr Tsygankov Venäjän Greenpeacesta sanoo.