Näin ohranviljelyllä on yhteys betonielementin valmistukseen – kiertotalouden Piilaaksossa nousukiito on jo alkanut

Luonnonvarat hupenevat, mitä tehdä? Miten saada Suomi nousuun? Vastauksena Suomeen on syntynyt kiertotalouskeskittymiä ja valtiokin tukee kiertotaloutta. Mutta mitä kiertotalous oikein merkitsee? Kokosimme kahdeksan kohdan kiertotalousesimerkin alan Piilaaksosta: Forssasta.

talous
Kiertotalous ja nuolia grafiikassa
Yle

Sitra on arvioinut, että kiertotalouden potentiaali on Suomen kansantaloudelle 1,5-2,5 miljardia euroa. Kukaan ei kuitenkaan vielä tiedä, mikä on kiertotalouden tähänastinen taloudellinen merkitys ja miten paljon työpaikkoja se on synnyttänyt. Paljon, uskoo Sitra.

– Kyseessä on erittäin iso potentiaali. Talousvaikutuksista ei vielä osata antaa arvioita. Tämä johtuu ehkä siitä, että kiertotalous on noussut vasta muutaman vuoden aikana uudeksi megatrendiksi.

– Kyllä jokainen yritys joutuu omassa toiminnassaan kiertotaloutta miettimään, koska siinä pyritään kuitenkin hukan minimointiin, tehokkaampiin toimintamalleihin ja uusien liiketoimintamallien parempaan hyödyntämiseen digitaalisin keinoin, sanoo Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi.

Toisen jäte on toisen raaka-ainetta

Sitran Kari Herlevi on sitä mieltä, että lounaishämäläisellä Forssan seudulla on mahdollisuuksia nousta kiertotalouden Piilaaksoksi.

Envor Biotechin voimalaitos.
Envorin biokaasulaitos Forssassa.Sari Törmikoski / Yle

– Toisen jäte on toisen raaka-ainetta -tyyppiseen toimintaan on Forssassa panostettu todella paljon, sillä toimijat ovat fyysisestikin lähellä toisiaan. Ilman muuta Forssalla on mahdollisuuksia, mutta se vaatii myös visionääristä johtamista ja puheiden viemistä käytäntöön. Forssa on hienosti lähtenyt ensiksikin laatimaan strategiaa, mutta myös aktiivisesti sitä toteuttamaan. Mikä on vain hyvä, koska kuitenkin ne, jotka mahdollisuuksiin tarttuvat ensimmäisenä, usein myös hyötyvät eniten.

Forssan etu on sijainti. Logistiikan lisäksi siellä on ollut jo pitkään merkittävää teollisuutta, pohtii Herlevi.

– On myös hienoa, että Forssassa myös kyetään rakennemuutostilanteissa löytämään uusia tapoja toimia. Onhan Forssalla tavallaan päällä myös tilanne, jossa on syytä muuttua ja hakea uusia keinoja kasvaa.

Näin ohran tuotannolla on yhteys betonielementin valmistukseen

Forssassa monet uskovat, että kiertotalous voi olla seutukunnan pelastus. Toistensa kanssa symbioosissa eläviä ja toistensa jätteitä hyödyntäviä yrityksiä on syntynyt seutukunnalle varsin paljon. Näin se käy:

Envor Biotechin biokaasun tankkausasema Forssan Kiimassuolla
Auton voi tankata biokaasulla Envorin tankkausasemalla.Envor Group Oy
  1. Forssa on keskellä viljantuotantoaluetta. Forssan lähialueella tuotetusta ohrasta osa menee Jokioisten DuPontin tehtaalle, joka ottaa siitä entsyymejä omaan tuotantoonsa.
  2. Ohra jatkaa matkaansa ST1:n bioetanolitehtaalle Jokioisille. ST1 tekee siitä bioetanolia liikennepolttoaineiden sekaan ja viljan kuoret poltetaan energiaksi prosesseihin.
  3. Etanoliprosessissa syntyy mäskiä, eli valkuaisainerehua, joka päätyy alueen sikatiloille sikojen ravinnoksi.
  4. Suuri osa sioista päätyy HKScanin Forssan tehtaalle, joka tekee niistä lihatuotteita.
  5. Elintarviketeollisuuden jätevirrat ja lähialueen biojätevirrat päätyvät suurelta osin Forssan Kiimassuolle Envorin biokaasutehtaalle, joka tekee niistä kaasua. Kaasuprosessista syntyvä mädäte menee lannoitteeksi takaisin lähialueen pelloille.
  6. Auton voi tankata biokaasulla Envorin latausasemalta, mutta suurin osa kaasusta menee suoraan putkia pitkin Forssan Saint Gobainin Isoverin lasivillatehtaalle prosessienergiaksi.
  7. Isover käyttää raaka-aineena pelkästään Uusioaines Oy:n toimittamaa kierrätyslasia, ja lisäksi kaasuprosessin ammoniumsulfaattia käytetään lasivillan teossa sidosaineena.
  8. Valmista lasivillaa menee Forssan Parman betonielementtitehtaalle, lasivillatehtaan naapuriin.

– Vain tämä yksi ainoa forssalainen esimerkki osoittaa, että ohran tuotannolla ja betonielementillä on suora yhteys kiertotalouden symbioosissa, sanoo Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

Kiertotalouden kansainväliseksi keskukseksi?

Kiertotaloudesta on myös vientituotteeksi. Kaupunginjohtaja Sami Sulkko maalaa visiota kohtuullisen isolla pensselillä.

– Suurin mahdollisuus syntyy siitä, että voimme viedä kiertotalouden periaatteiden toimintamalleja maailmalle kasvaviin maihin, joissa on paljon ympäristöongelmia. Mikäli suomalaisille yrityksille saadaan kiertotalouden referenssejä maailmalle, niin tämä avaa todella suuret markkinat, sanoo Sulkko.

Mikäli suomalaisille yrityksille saadaan kiertotalouden referenssejä maailmalle, niin tämä avaa todella suuret markkinat.

Sami Sulkko

– Meillä on kunnianhimoinen tavoite saada perustettua Forssaan kiertotalouden palvelukeskus. Se asettuisi suurten kansallisten organisaatioiden, esimerkiksi Finpron (siirryt toiseen palveluun) ja pk-yritysten väliin. On havaittu, että suuret organisaatiot eivät tavoita pk-yrityksiä, vaan väliin tarvitaan käytännön työkalu.

Juha Sipilän hallituksen yhtenä kärkihankkeena on kiertotalouden läpimurto. Suurin este kiertotalouden tiellä lienee tällä hetkellä se, ettei valtio omassa avustus- ja verotuspolitiikassaan kannusta riittävästi uusiutuvan energian käyttöä ja niihin liittyvien isojen investointien toteutumista. Valtiolta voi odottaa tukia enimmäkseen kiertotaloutta tukeviin projekteihin, ei niinkään suoraan investointeihin.

– Forssan kaltaisellakin alueella tarvitaan huomattavan tiiviitä yrityskonsortioita, koska suurimmat volyymit löytyvät maailmalta ja tässä tarvitaan tiiviitä panostuksia. Itse odotin valtiolta suurempia rahallisia panostuksia, sanoo Sulkko.

Kansalainen: kysy tuotteen elinkaaresta

Kiertotalous ei yksinään ole avain Forssan seutukunnan tulevaisuuteen, mutta Euroopan ja koko maailmankin mittakaavassa kiertotaloudella on erittäin merkittävä rooli: tulevaisuudessa neitseellisiä raaka-aineita on yhä vähemmän käytössä. Näin sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen osaston tutkijayliopettaja Harri Mattila.

– Parasta on, jos jo tuotteen suunnitteluvaiheessa mietitään, mikä on sen koko elämän kierto, mihin tuote käytetään sitten, kun se ei enää palvele alkuperäisessä tarkoituksessaan, sanoo Harri Mattila.

Mattila muistuttaa, että kiertotalous on kaikkea muuta kuin jätehuoltoa.

Parasta on, jos jo tuotteen suunnitteluvaiheessa mietitään, mikä on sen koko elämän kierto.

Harri Mattila

– Niin kauan kuin kiertotaloutta ei ymmärretä, kun ei tajuta sitä, että se on tuotannossa aivan uusi lähtökohta, niin emme saa kokoon riittävästi kulutusta. Kaiken pitäisi lähteä kysynnästä: siitä, että kansalaiset ryhtyisivät kyselemään, miten mikin tuote on suunniteltu, mikä on sen elinkaari ja miksi heidän pitäisi valita juuri jokin tuote verrattuna niin sanottuun kertakäyttöiseen tavaraan.

Kaupan pitäisi myös lähteä mukaan kiertotalouskampanjointiin, vaatii Mattila.

– Mitä enemmän kaupan sektori asiaa tuo esille, sitä useampi kuluttaja kiertotalousajatteluun törmää, ja toivon mukaan pikku hiljaa asenteetkin muuttuvat.

Päivitetty 1.10.2015 klo 9:18: Kari Herlevin etunimi on tosiaan Kari eikä Kalevi, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.