Tuleeko kotona kylmä, jos Suomi luopuu kivihiilestä?

Helsingin ytimen liepeillä pauhaa kaksi kivihiilivoimalaa. Kaupunki aikoo sulkea Hanasaaren voimalan, mutta Salmisaaressa hiilenpoltto jatkuu. Millaisia korvaajia metropolin hiililämmölle on kehitteillä?

Kotimaa
Kivihiiltä poltetaan sähköksi ja lämmöksi.

Jos kivihiilen käyttö lopetettaisiin heti, ensi talvena kärsittäisiin monessa kaupungissa kylmistä kodeista.

Voimalat pitäisi korvata uusilla

Viime vuonna suurin osa kivihiilestä poltettiin laitoksissa, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä kaupungeille. Vanhoissa laitoksissa kivihiilen voi korvata biomassalla vain osittain.

Siksi laitoksia pitäisi korvata uusilla ja varmistaa biomassan saatavuus – kauppataseen kannalta mieluiten kotimaasta.

Kantojen kaivaminen kattiloihin on kyseenalaista

Puuenergian kasvutoiveet kaupunkien kattiloissa kasautuvat metsähakkeen varaan. Sen polttoa voidaan lisätä keräämällä pienpuuta, risuja, latvoja ja kantoja nykyistä tarkemmin.

Hallituksen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä metsähakkeen käyttö yli kaksinkertaistuisi nykyisestä. Tällä määrällä Suomi voisi periaatteessa paikata kivihiilen käytön sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Mutta ympäristön kannalta hallituksen tavoite on kyseenalainen, sillä etenkin kantojen polton todelliset ilmastohyödyt ovat vaatimattomat.

Ja vaikka tavoite täyttyisi, energialaitosten kanssa hakkeesta kilpailevat esimerkiksi autojen biopolttoaineiden valmistajat, jotka pystyttävät tehtaansa lähemmäksi metsiä.

Biomassan käyttö energialaitoksissa

Kun Helsingin Vuosaareen suunniteltiin uutta monipolttoainevoimalaitosta, arvioitiin polttoaineesta vain kolmasosan tulevan Suomen metsistä – loput olisi ollut ulkomaista kivihiiltä ja biomassaa.

Metsäteollisuuden nousu ei syrjäytä hiiltä rannikoilla

Metsähaketta enemmän Suomen energialaitoksissa palaa sahojen ja sellutehtaiden sivutuotteita, kuten kuorta ja mustalipeää. Kokonaisuus näkyy yllä olevassa kuvassa otsikolla "muu biomassa".

Pitkän laskukauden jälkeen metsäteollisuuden kasvutoiveet ovat heränneet Äänekosken ja Kuopion sellutehdassuunnitelmien ansiosta.

Äänekosken vanhan tehtaan korvaaminen uudella lisää kuitupuun käyttöä koko maassa kymmenyksellä. Tehtaalle vuosittain tuodun puun energiasisältö nousee kolmesta terawattitunnista kahdeksaan. Vaikka sellunkeitosta jää yli niin energiaa kuin biomassaakin, rannikoiden kattiloihin asti tavaraa tuskin riittää.

Puupolttoainetta, eli käytännössä puun kuorta syntyy 1,2 terawattitunnin edestä. Tästä yli puolet kaasutetaan tehtaan omaan käyttöön. Myytäväksi jää terawattitunnin puolikas ja ostaja on naapurissa.

– Ensi vaiheessa ylijäämäkuori tulee varmaankin palamaan Äänevoima Oy:n biokattilassa. Jos kuorta tullaan jalostamaan esimerkiksi biohiileksi, saattaa kuoren käyttökohde olla kauempanakin, arvioi projektijohtaja Timo Merikallio Metsä Fibrestä.

Mikä neuvoksi pääkaupunkiseudulle?

Erityisen vaikeaa kivihiilestä luopuminen on Helsingissä. Energiayhtiö Helen on esittänyt Hanasaaren kivihiililaitoksen sulkemista vuoteen 2020 mennessä, mutta Salmisaaren kivihiililaitoksen sulkeminen ei ole vielä näköpiirissä. Jo Hanasaaren sulkemiseksi pitää rakentaa uusia biolämpölaitoksia, säästää energiaa ja vähentää sähköntuotantoa.

Kiivihiilen käyttö pääkaupunkiseudulla sähkön ja lämmön yhteistuotannossa vuonna 2014

Vantaalla kivihiilestä luopuminen on lähimpänä, kiitos viime syksynä valmistuneen jätteenpolttolaitoksen. Loppuvuoden aikana se ehti polttaa jätettä 0,7 terawattituntia ja kivihiilen käyttö tippui 1,2 terawattituntiin. Tänä vuonna jätettä pitäisi palaa vielä terawattitunnin verran enemmän, joten hiilen käyttö voitaisiin sen puolesta laskea liki nollaan.

Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen lämmittämisen hoitaa Fortum. Siellä tiedossa olevat investoinnit korvaavat vain osan hiilenpoltosta. Eniten jännitetään Otaniemen maalämpölaitoksen onnistumista.

Kaikki uusi tuotanto ei toki mene kivihiilen korvaamiseen, vaan sillä korvataan myös maakaasua. Se on ilmaston kannalta jonkin verran hiiltä pienempi paha. Talouspoliittisesti maakaasu on jopa vaikeampi, koska sitä saa toistaiseksi vain putkia pitkin Venäjältä.

Vuonna 2014 Helsingissä poltettiin maakaasua 40 prosenttia enemmän kuin kivihiiltä. Vantaalla maakaasua poltettiin 30 prosenttia kivihiiltä vähemmän, Espoossa 70 prosenttia vähemmän.

Suurten ratkaisujen aika on jäämässä taakse

Näköpiirissä ei siis ole uusia yksittäisiä suuria ratkaisuja, jotka korvaisivat hiilen kaupunkien lämmittäjänä.

Energiakeskustelussa ovatkin nostaneet päätään ajatukset, jotka korostavat useiden pienempien tekojen merkitystä.

Esimerkiksi usean maalämpölaitoksen ynnääminen sellutehtaan kanssa tuottaa suorastaan kutkuttavan lopputuloksen. Vuositasolla Äänekosken lisäsähköllä voisi tuottaa maalämpöä jopa enemmän kuin koko maassa tuotettiin hiililämpöä viime vuonna.

Lämpölaitoksia tarvittaisiin tosin viisikymmentä, eikä sekään käytännössä riitä, sillä maalämpö jakautuisi tasaisesti koko vuodelle toisin kuin kesällä uinuvien ja talvella tahkoavien hiilikattiloiden lämpö.

Siksi kivihiilen karkotukseen tarvittaisiin energiayhtiön lisäksi rakennusten omistajat. Energiankulutusta pitäisi vähentää esimerkiksi hukkalämpöä hyödyntämällä, lämmintä vettä säästämällä ja eristystä lisäämällä. Tuotantoa pitäisi lisätä vaikkapa maa- ja ilmalämpöpumpuilla tai aurinkokeräimillä.

Jonkinlaisia suuntaviivoja asiaan odotetaan syksyllä valmistuvasta Helsingin hajautetun energiantuotannon selvityksestä.

Kivihiilen merkityksestä Suomen sähköntuotantoon voit lukea toisesta artikkelista.