Perinteinen hiihtotyyli FIS:n puntarissa – "Osa kärkiporukoista hiihti koko kisan tasatyönnöin"

Perinteisen hiihtotyylin säilyttäminen puhuttaa hiihtoväkeä. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS pohtii, onko tasatyöntö perinteisen hiihtotavan tyyli ja miten sitä valvotaan. Nyt ratkotaan samanlaisia kysymyksiä kuin takavuosina vapaan hiihtotyylin kanssa.

urheilu
Iivo Niskanen
Tomi Hänninen

Perinteinen hiihtotyyli nousee varmasti puheenaiheeksi myös kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n viikon mittaisessa kokouksessa Sveitsin Zürichissa, arvioi Suomea kokouksessa edustava sotkamolainen hiihtomanageri Hannu Koivusalo.

– Siitä keskusteltiin jo viime vuonna muutamien normaalimatkojen maailmancupin kisojen yhteydessä, koska osa kärkiporukasta hiihti koko kisan tasatyönnöin. Silloin tulee aina arvioitavaksi, kuinka puhdasta tasatyöntö on. Nyt varmaan keskustellaan myös siitä, miten näitä asioita päästään valvomaan.

Koivusalon mukaan kokouksessa ollaan samantyyppisten kysymysten äärellä kuin takavuosina vapaan hiihtotyylin kanssa.

– Muistaakseni vuonna 1986 taisi olla sen tyyppinen kisa, että jokaisen ylämäen alla oli liikennemerkki, että saiko siinä hiihtää vapaata vai perinteistä. Toivottavasti ratkaisumalli ei ole nyt ihan samansuuntainen.

Milloin sivuttaisliike tulkitaan luistelupotkuksi?

Perinteisen hiihtotyylin säilyttämisestä on Koivusalon mukaan käyty monenlaista keskustelua. Vaikka asiaa katsoo erilaisista näkökumista, kovin yksinkertaista ratkaisua ei todennäköisesti löydy, Koivusalo pohtii.

Jokaisen ylämäen alla oli liikennemerkki, että saiko siinä hiihtää vapaata vai perinteistä. Toivottavasti ratkaisumalli ei ole nyt ihan samansuuntainen.

Hannu Koivusalo

– Helpointahan se olisi säilyttää siten, että rataprofiilit eivät mahdollistaisi pelkkää tasatyöntöä, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty.

– Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos joku jaksaa työntää perinteisen tyylin kisan kokonaan tasatyönnöin. Lähinnä siinä tulee tiettyjä haasteita kilpailun teknisille asiantuntijoille, että missä kohti tulee sivuttaisliikettä ja milloin tulkitaan, että se on luistelupotku. Tässä tulee valvonta aika suureen rooliin, Koivusalo jatkaa.

Valvontaa on täytynyt lisätä, koska kilpailutavat ovat muuttuneet viimeisen 15–20 vuoden aikana huikean paljon, Koivusalo toteaa.

– Yhteislähtöjä taitaa olla nykyisin huomattavasti enemmän kuin väliaikalähtöjä. Silloin tulevat muun muassa kontaktit ja mahdolliset estämiset sekä niiden tulkinnat. Tässä on tullut monenlaista uutta suhteellisen lyhyellä ajalla, joka on vaatinut tietysti myös sääntöjen kehittämistä.