Nuorisotyö on paljon muutakin kuin biljardia ja pingistä – tueksi uunituore opetussuunnitelma

Käytännön työssä synnytetty uusi opetussuunnitelma on muuttanut nuorisotyötä Kokkolassa. Seuraavaksi mallia testataan Oulussa, Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Torniossa.

Kotimaa
Kuvassa Jusef Kazemi tuunaa polkupyörää
Nuorisokeskus Vingellä vanhasta tehdään uutta. Jusef Kazemi on työn touhussa.Kalle Niskala / Yle

Kokkolan nuorisotyön opetussuunnitelma sai alkunsa vuosia sitten Kalajoelta. Oli muuan kokous ja kaiken kattava lause diipadaapaa: ... niillä toimilla, jotka ovat nuorisotyön arvopohjan mukaisia ja joissa sovelletaan nuorisotyöllistä otetta."

– Tuonhan voi ymmärtää ihan miten vain. Huomasimme, että meiltä puuttuu yhteinen, konkreettinen kieli, kertoo nuoristotutkija Tomi Kiilakoski, kokouksen osallistuja ja yksi tietokirjan kirjoittajista.

– Aikoinaan puhuttiin stereotyyppisesti, että nuorisotyössä pelataan biljardia ja pingistä. Se on vähän sama kuin koulua kuvailtaisiin paikkana, jossa vain istutaan, kirjoitetaan ja luetaan. Halusimme selvittää, millaista kasvatusta ja millaista tavoitteellisuutta nuorisotyössä on, toinen kirjoittaja, Kokkolan nuorisotoimenjohtaja Ronnie Djupsund jatkaa.

Aikoinaan puhuttiin stereotyyppisesti, että nuorisotyössä pelataan biljardia ja pingistä. Se on vähän sama kuin koulua kuvailtaisiin paikkana, jossa vain istutaan, kirjoitetaan ja luetaan.

nuorisotoimenjohtaja Ronnie Djupsund

Eurooppalaisittain historiallisen Kokkolan mallista tekee se, että opetussuunnitelma on toteutettu yhdessä tutkijoiden, nuoriso-ohjaajien ja johdon kanssa. Esimerkiksi nuorisotyöntekijät ovat itse kirjoittaneet, mitä he tekevät ja mikä heistä siinä on tärkeätä. Niiden perusteella on luokiteltu nuorisotyön työmuodot, työmenetelmät ja työkalut.

– Aiemmin puhuttiin kerhotoiminnasta tai nuorisotalotyöstä, mutta ei sen sisällöstä. Nyt puhutaan yhteisöllisestä, yhteiskunnallisesta, kohdennetusta, osallistavasta ja kulttuurisesta nuorisotyöstä, Djupsund luettelee.

Nuorisotyö muuttuu

Opetussuunnitelman valmistumiseen johtanut prosessi oli pitkä, yli 4 vuotta. Siitä on seurannut myös konkreettisia muutoksia itse työssä.

– Nuoriso-ohjaajien työ selkeytyy. Kun aikaisemmin on tehty ehkä kymmentä asiaa viikon aikana, nyt on profiloitu siten, että työntekijän työnkuvassa on vähemmän isompia kokonaisuuksia, Ronnie Djupsund kertoo.

Djupsund uskoo nuorisotyön vaikuttavuuden lisääntyvän. Opetussuunnitelman ansiosta myös resurssien jakaminen on aiempaa helpompaa.

– Aikaisemmin meillä oli 15 ohjaajaa, joiden toimenkuvat olivat kuta kuinkin samanlaisia. Nyt toimenkuvissa on erityispiirteitä. Joku voi keskittyä esimerkiksi kohdennettuun nuorisotyöhön ja kehittää ammattitaitoansa juuri sillä saralla, Djupsund toteaa.

Seuraavaksi Kokkolan mallia testataan Oulussa, Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Torniossa.

– He lähtevät tekemään opetussuunnitelmaa aivan alusta, omista näkökulmistaan. Sen jälkeen verrataan tuloksia. Meillä on varmasti paljon opittavaa heiltä ja heillä toivottavasti myös meiltä.