Tuomio lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi kompastua väärin tulkittuun lääkärinlausuntoon

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkinta rikosoikeudessa vaatii entistä selkeämpiä lääkärinlausuntoja. Lääkärinlausuntojen johtopäätöksillä on merkittävä rooli rikosoikeudellisessa käsittelyssä niin poliisin, syyttäjän kuin tuomioistuimenkin käsittelyssä.

Kotimaa
Alaston nukke kukkapeitolla.
Yle

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on hankala asia tutkittavaksi monesta eri syystä. Tutkimuksiin hakeutumisen viivästyminen voi vähentää näytön löytämisen mahdollisuutta. Toisaalta seksuaalinen hyväksikäyttö voi olla sellaista, mistä ei jää fyysisiä jälkiä.

Oman ongelmansa tutkintaan tuo tällä hetkellä vallitseva lääkärinlausuntojen sisältämän johtopäätöksen tulkinta.

Tampereella perjantaina väittelevä lääketieteen lisensiaatti Minna Joki-Erkkilä on havainnut, että lääkärinlausuntojen johtopäätösten virheellinen tulkinta voi ohjata rikosoikeuden käsittelyä ratkaisevasti harhaan. Tulkintaa hankaloittaa muun muassa lääkärilatinan kääntämättä jättäminen, mutta taustalla voi olla myös muita tekijöitä.

– Hankaluuksia voi aiheuttaa se, että oletetaan muiden ammattiryhmien ymmärtävän lääketieteen perusteita. Eli jos johtopäätöksiä arvioidaan mutu-tuntumalla niin, ettei se perustu mihinkään lääketieteelliseen kirjallisuuteen, niin se voi mennä hyvinkin harhaan, Joki-Erkkilä sanoo.

Ratkaisuna tarkastus ja selkeyttäminen

Minna Joki-Erkkilä nostaa esille kaksi ratkaisuehdotusta, joilla on mahdollista päästä mahdollisimman oikeaan tulkintaan lääkärinlausunnon johtopäätöksistä.

Jos rangaistukset esimerkiksi linnun munien liiallisesta keräämisestä ovat kovempia kuin elinikäisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen vamman aiheuttamisesta lapselle, niin silloin miettii rangaistusten kohtuullisuutta.

Minna Joki-Erkkilä

– Esimerkiksi Norjassa on käytäntö, jossa johtopäätökset tarkastetaan oikeuslääkärin ja asiaan perehtyneen lastenlääkärin toimesta. Sillä vältetään esimerkiksi kokemattomien lääkäreiden virheellisiä johtopäätöksiä.

Toinen keino virheellisten tulkintojen välttämiseksi on selkeyttää lääkärinlausuntoja erillisellä pohdintaosuudella. Käytäntöä levitetään kentälle, mutta asiassa on vielä kehittämisen varaa.

– Parempaan suuntaan ollaan menossa, arvioi Minna Joki-Erkkilä.

Joki-Erkkilän mukaan tilannetta parantaa myös uusi, niin kutsuttu järjestämislaki, joka velvoittaa erikoissairaanhoitopiirit järjestämään palvelut.

– Palvelut keskittyvät pienten lasten osalta osaaviin yksilöihin.

Parannusta on syntynyt myös viranomaisten välisellä yhteistyöllä.

– Yhteistyön myötä syntyvissä keskusteluyhteyksissä päästään korjaamaan syntyviä harhakäsityksiä ja asioita päästään purkamaan yhdessä.

Rangaistuksiin kohtuutta

Samalla kun Minna Joki-Erkkilä väitöksellään pyrkii vaikuttamaan rikosoikeudellisen tutkinnan mahdolliisimman totuudenmukaiseen ja kiistattomaan kulkuun, hän kummastelee rangaistusten kohtuuttomuutta.

Jos johtopäätöksiä arvioidaan mutu-tuntumalla niin, ettei se perustu mihinkään lääketieteelliseen kirjallisuuteen, se voi mennä hyvinkin harhaan.

Minna Joki-Erkkilä

Tällä hetkellä toteen näytetyissäkin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tuomioissa rangaistukset herättävät oudoksuntaa.

– Jos rangaistukset esimerkiksi linnun munien liiallisesta keräämisestä ovat kovempia kuin elinikäisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen vamman aiheuttamisesta lapselle, niin silloin kieltämättä miettii rangaistusten kohtuullisuutta.

Rangaistuksien muuttaminen vaatii lakimuutosta.

Tampereen yliopistossa perjantaina väittelevä lääketieteen lisensiaatti Minna Joki-Erkkilä on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Hän on tutkinut jo aiemmin UV-valon ja tavallisen valkoisen valon käyttöä gynekologisten vammojen dokumentoinnissa.

Joki-Erkkilä on tutkinut myös virtsanäytteestä tehtäviä löydöksiä vahvistamaan seksuaalisen hyväksikäytön. Hän uskoo, että keskusrikospoliisi ottaa hyväksikäyttöä todentavan virtsakokeen käyttöön jo lähikuukausina uutena laboratoriotutkimusmenelmänä.