Geenitutkimuslaitos alkaa myydä mikropossuja lemmikeiksi – seuraavaksi muokataan kissoja ja koiria?

Monien geenimuokkauksen etiikkaa pohtineiden mielestä perinteisellä rodunjalostuksella ja geenien muokkaamisella ei ole suurta eroa.

Ulkomaat
Mikropossu sylissä.
Tarja Nyyssönen / Yle

Maailman johtaviin geenitutkimuskeskuksiin lukeutuva kiinalainen BGI-instituutti on tuomassa lemmikkieläinmarkkinoille tutkimustensa sivutuotteena syntyneen uutuuden – mikropossun, kertoo Nature. (siirryt toiseen palveluun)

Shenzhenissä toimiva BGI oli aiemmin kehittänyt pienikokoisen sian lääketieteellisiä kokeita varten. Sika on fysiologisesti varsin läheistä sukua ihmiselle, ja se soveltuu monia muita eläimiä paremmin koe-eläimeksi.

BGI:n mikropossu painaa täysi-ikäisenäkin vain keskikokoisen koiran verran eli 15 kiloa. Myös Suomessa on mikropossuiksikin kutsuttuja minipossuja, jotka pienimmillään ovat yhtä kevyitä. Meillä minipossut painavat täysi-ikäisenä yleensä 20–45 kiloa, urokset jopa enemmän.

BGI kertoi myyntiaikeistaan viime viikolla Shenzhenissä pidetyssä bioteknologia-alan kongressissa. Samalla paljastettiin sen hinta: lemmikkipossun saa omakseen 10 000 juanilla eli noin 1 400 eurolla. Hinta voi tosin vielä muuttua kysynnän mukaan.

BGI lupaa, että jatkossa asiakkaat voivat saada mikropossuja erivärisinä ja erilaisilla kuvioinneilla. Myös näihin ominaisuuksiin voidaan puuttua geenimuokkauksella.

Mikropossuista iloa lääketieteelliselle tutkimukselle

BGI kehitti mikropossun kloonaamalla sen bama-rotuisen minipossun sikiöstä otetuista soluista. Ennen kloonausta niiden kasvuhormonia sääteleviä geenejä kytkettiin pois päältä.

Seuraavaksi kääpiöityjä klooniuroksia astutettiin normaalikokoisten naarassikojen kanssa. Näin pyrittiin välttämään kloonaukseen usein liittyviä terveysongelmia. Syntyneistä porsaista puolet oli odotetusti mikropossuja.

BGI:n teknisen johtajan Yong Lin mukaan tähän mennessä syntyneillä toisen sukupolven geenimuokatuilla sioilla ei ole havaittu terveysongelmia.

Lin mukaan mikropossut ovat jo osoittaneet hyötynsä esimerkiksi kantasolututkimuksessa ja lyhytkasvuisuutta aiheuttavan Laronin oireyhtymän tutkimuksessa. BGI on päättänyt, että mikropossujen myynnistä saadut varat sijoitetaan tutkimukseen.

Seuraavaksi kissojen ja koirien vuoro?

BGI:n kehitystyöhön osallistunut tanskalaistutkija Lars Bolund kertoo, että mikropossut olivat menestys Shenzhenissä.

– Meillä oli suurempi yleisö kuin kellään muulla. Ihmiset kiintyivät niihin, kaikki halusivat pidellä niitä, sanoi Bolund.

Eräiden tutkijoiden mukaan geneettisen muokkauksen kohteeksi joutuvat seuraavaksi kissat ja koirat.

Monien geenimuokkauksen etiikkaa pohtineiden mielestä perinteisellä rodunjalostuksella ja geenien muokkaamisella ei edes ole suurta eroa. Muokkaamisella tulokset vain saavutetaan nopeammin, he katsovat.

Kaikki eivät kuitenkaan hyväksy lemmikkien geneettistä muokkaamista. Esimerkiksi saksalaisen Halle-Wiottenbergin yliopiston geenitutkija Jens Boch kyseenalaistaa ihmisen oikeuden puuttua tällä tavoin planeettamme muiden eläinten elämään, terveyteen ja hyvinvointiin.

Harvardissa Yhdysvalloissa toimiva bioeetikko Jeantine Lunshof puolestaan kuvaa toimintaa fysiologisten rajojen venyttämiseksi ihmisten omien esteettisten näkemysten miellyttämiseksi.