Ihminen elää luonnosta, muttei siedä luontoa – ”päivä pitäisi aloittaa aamulypsyllä”

Allergiat ovat lisääntyneet Suomessa sotien jälkeen räjähdysmäisesti. Nykyään melkein joka toinen suomalainen kärsii allergiasta. Allergioiden yleistymisen suurin tunnettu tekijä on luonnosta vieraantunut elämäntapa. Allergia- ja Astmaliiton projektipäällikkö Kimmo Saarisen mukaan meistä on tullut aivan sietämättömiä.

Kotimaa
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.Yle

Kimmo Saarinen vastaa Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 väestöviestinnästä. Tavoitteena on ymmärtää, miksi emme enää siedä luontoa ja kääntää yliherkistymisen suunta toisinpäin.

– Ihminen on syntynyt luonnosta ja elää luonnosta. Emme pärjää hetkeäkään ilman vettä, ilmaa ja ruokaa, mutta silti olemme yliherkkä kansa. Allergioiden eli yliherkkyyksien yleistyminen ajoittuu viimeisen 50–60 vuoden ajalle eli sotien jälkeen. Luonnon mittapuussa se on tavattoman lyhyt aika. Biologin näkökulmasta allergia on räjähdysmäisen nopeasti yleistynyt ilmiö, kuvaa Saarinen.

Suomessa on muutaman vuoden takaisen laskennan mukaan noin kaksi miljoonaa allergista – ei ihan joka toinen, mutta melkein.

– Allergiat kulkevat ihmisten matkassa yleensä läpi koko elämän eli kyse on kroonisesta ongelmasta ja vähäisistäkin vaivoista tai varsin mitättömistä oireista kertyy pitkien aikojen kuluessa mittavia taloudellisia vaikutuksia. Siksi olisi hyvä keksiä lääkkeitä miten voisimme jatkossa kasvattaa lapsista ja nuorista vähemmän herkkiä, pohtii Saarinen.

Henkeä uhkaavat allergiat harvinaisia

Allergia, joka haittaa elämää on hyvin subjektiivinen käsite. Sen minkä joku haistaa voimakkaasti niin toisella ei tunnu juuri missään.

– Allergiassa on myös valitettavasti henkeä uhkaavia, hyvin voimakkaita yleisoireita. Onneksi ne ovat tavattoman harvinaisia. Hyvin pieni osa ihmisistä joutuu välttämään tiettyjä ruoka-aineita sen takia ettei henki menisi. Kahdesta miljoonasta 1,99 miljoonaa on varsin lieväoireisia ja nykylääkkeillä oireet pysyvät hyvin hallinnassa, summaa Saarinen.

Allergiaongelman täydellinen ratkaiseminen säästäisi Saarisen mukaan vuodessa puolitoista miljardia euroa. Ratkaisua ei ole löydetty, mutta yliherkistymisen syitä on jo selvitetty.

– 2000-luvun aikana on kertynyt yhä enemmän näyttöä siitä, että allergioiden taustalla eivät ole uudet riskitekijät, kuten ilmansaasteet, kemikaalit, ruuan lisäaineet ja myrkyt. Toki nekin aiheuttavat ongelmia, mutta kyllä allergian taustalla näyttäytyy ehkä sittenkin luonnoton elämäntapa ja elinympäristö. Ihmisen irtautuminen luonnollisesta elinympäristöstä on romahduttanut meidän suojatekijät, kertoo Saarinen.

Immuunijärjestelmässä vanha versio

– Perinnöksi saatu luontainen immuniteetti pitää meidät hengissä, mutta suomalaisten elinympäristö ja sen altisteet ovat muuttuneet tavattomasti. Meidän immuunijärjestelmää ei ole resetoitu vielä 2000-luvulle ja se on aika ihmeissään, että miten näin puhtoisessa ympäristössä toimia tarkoituksenmukaisesti. Niinpä se äkkiä reagoi eläinten hilseeseen, siitepölyyn tai johonkin muuhun vaarattomaan aineeseen.

Ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin altistaa

Kimmo Saarinen

Vielä1900-luvun alkupuoliskolla sotia edeltävänä aikana ihmiset elivät maasta. Maanviljelijöiden arkirutiinit pyörivät säätilan ja vuodenaikojen mukaan. Saarisen mukaan nykyään vain pienelle väestönosalle luonto, maa, metsät ovat arkipäivää.

– Näyttää siltä, että luonnottomuus, ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin ja hyvinvointi neljän seinän sisällä, kauppakeskuksissa ja autoissa altistaa allergioiden lisäksi muillekin immuunijärjestelmän toimintahäiriöille. Niiden lista on tavattoman pitkä: keliakia, diabetes, alzheimerin tauti, masennus, liikalihavuus ja monet syöpätyyppit muun muassa.

Tyysterniemen uusi kerrostalo
Ihmisten pakkautumisen kaupunkeihin arvioidaan lisäävän yliherkkyyksiä.Kare Lehtonen / Yle

Sietokykyä myös korvien väliin

Parhaiten allergioita ennaltaehkäistään vahvistamalla vastustuskykyä. Saarisen mukaan välttäminen ja koteloituminen irti kaikesta ei paranna mitään, vaan johtaa rajoitetumpaan arkeen.

– Sietokykyä voi vahvistaa fyysisesti, mutta sitä pitäisi vahvistaa erityisesti myös korvien välissä. Meistä on tullut aivan sietämättömiä eli tarvitsemme fyysistä ja psyykkistä sietokykyä.

Pihalle, lähimetsään, suolle, sieniretkelle, sormet multaan.

Kimmo Saarinen

– Sinun pitäisi aloittaa päivä aamulypsyllä. Navetta on aivan loistava ympäristö allergioiden ennaltaehkäisyssä. No, tänä päivänä ohje ei ole kauhean käyttökelpoinen keskiverrolle kerrostalossa asuvalle kaupunkilaiselle, myöntää Saarinen ja kehottaa navetan sijaan menemään sinne missä vihreää, elävää ja monimuotoista luontoa on.

– Pihalle, lähimetsään, suolle, sieniretkelle, sormet multaan. Jokaisella ihmisellä pitää olla kynsien alla muutama hippunen multaa, koska multa kuhisee bakteereja, alkueläimiä, loisia, viruksia, pieniä änkyrimatoja. Ne pitävät meidän immuunijärjestelmän timmissä iskussa, neuvoo Saarinen.

Allergiaa voi jokapäiväisen ulkoilun lisäksi ennaltaehkäistä hankkimalla minkä tahansa kotieläimen.

– Entisaikaan allergian puhjetessa eläin sai lähtötuomion kotoa. Tänä päivänä eläimestä ei niin herkästi luovuta ja se onkin parempi kuin ei mitään. Eläimen myötä hygieniataso väistämättä laskee kotona. Elukoiden jaloissa kulkeutuu kaikkea pientä kivaa mitä meidän silmät eivät tavoita, mutta jonka meidän immuunijärjestelmä kyllä löytää. Sen takia eläinten merkitys allergiaa suojaavana tekijänä ymmärretään tänä päivänä paremmin, lausuu Saarinen.

Kimmo Saarista haastatteli Matleena Yliniemi