Koe uusi yle.fi

Vakavia perusoikeuspulmia tiedustelulain tiellä – perustuslakia täytynee rukata

Sisä-, puolustus- ja oikeusministeriö kertovat tänään torstaina uudesta "urkintalaiksikin" haukutusta lakihankkeesta. Arvostelijat sanovat siviili- ja sotilastiedustelulain kaventavan merkittävästi perusoikeuksia. Puolustajien mukaan tiedustelu ei vaikuttaisi tavallisen ihmisen elämään lainkaan.

Kotimaa
Johtoja tietokoneessa.
Martti Kainulainen / Lehtikuva

Presidentti Sauli Niinistön ja sisäministeri Petteri Orpon (kok.) murska-arviot Suomen tiedustelun kehnosta tilasta siivittävät uutta tiedustelulakihanketta. Kolmen kärjellä etenevä eli puolustus-, sisä- ja oikeusministeriövetoinen lainsäädäntöhanke alkaa ja aiheuttaa varmuudella perustuslaillisen riidan.

Lakihanke törmännee yhteen perusoikeuksien pyhimpään eli yksityisen viestin suojaan. Hallitus onkin varautunut siihen, että ratkaisua metsästetään perustuslain muuttamisesta, jos perusoikeuksia joudutaan kaventamaan.

Perusoikeuspulma kaatuu oikeusministeriön ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) syliin, sillä perustuslain muuttaminen on oikeusministeriön tontilla kolmen kärjellä etenevässä hankkeessa.

Apua antaa tiedustelulainsäädäntöön monin paikoin nihkeästi hankkeeseen suhtautunut viestintäministeriö.

Puolustusministeriö valmistelee sotilastiedustelulakia puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) johdolla. Sisäministeriön ja sisäministeri Petteri Orpon (kok.) tonttia on siviilitiedustelu eli poliisin sekä supon tiedustelun lakivalmistelu.

Kosmetiikka ei riitä – kajotaanko perustuslakiin?

Vielä kesällä valtionjohdossa – aivan ylintä valtionjohtoa myöten – eläteltiin ratkaisun hiertävään perustuslakiongelmaan olevan pelkkä ”perustuslain tulkinnan muuttaminen”. Nyt lienee myönnetty, että kosmetiikka ei riittäne ratkaisuksi verkon massavalvonnan uusiin valtuuksiin.

Useiden valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden rajun kritiikin jälkeen on herätty siihen, että laajat tiedusteluvaltuudet ja verkkovalvonta vaativat todennäköisesti perustuslain muutosta.

Juridiikan asiantuntijat ovat mm. sanoneet, että perustuslain kymmenes pykälä ei salli sellaista tiedustelutoimintaa, jota viranomaiset ovat hahmottelemassa.

Uhkakuvia uudesta laista on viljalti. Poliisin oikeuksien kasvattamista vastustavat muistuttavat, että jo nykylaki antaa mm. telekuunteluun tarpeelliset valtuudet. Kansalaiskeskustelujen pahimmissa uhkakuvissa on taas pelätty, että teleoperaattorit velvoitetaan asentamaan takaportteja tietojärjestelmiin poliisin toiminnan helpottamiseksi. Myös journalistien lähdesuojan vaarantumista on väläytelty.

Lisäksi elinkeinoelämä on vastustanut verkkovalvontalakia – ainakin aiemmin. Tuolloin perusteluna on ollut mm. se, että verkkovalvonta karkottaa Suomeen tehtäviä investointeja sekä haittaa maan mainetta tietosuojaa kunnioittavana maana.

Tiedustelu ja vakoilu myös seuraavan eduskunnan syliin?

Lähes kaikki osapuolet ja asiaan kantaa ottaneet ovat sanoneet, että tiedustelulaki vaatii päivittämisen. Eri mieltä osapuolet ovat siitä, tarvitaanko poliisille ja sotilastiedustelulle uusia valtuuksia.

Uutta ja kiperää pohdintaa vaatii myös rajat ylittävän verkkovalvonnan sekä tiedustelun ja vakoilun ulottaminen ulkomaille.

Jos perustuslakia joudutaan nyt muuttamaan, niin tällä vaalikaudella ei todennäköisesti valmista tule.

Normaali perustuslainsäätämisjärjestys merkitsee sitä, että laki hyväksytään myös seuraavassa eduskunnassa. Kiireelliseksi julistaminen tuskin sekään onnistuu. Vastustajia lienee kuitenkin sen verran, että määräenemmistöä ei eduskunnasta löydy.

Sisä-, puolustus-, oikeus- sekä liikenne- ja viestintäministerit esittelevät tiedustelulainuudistushankeen käynnistyksen valtioneuvostossa torstaina.