"Tervaleijonan resepti oli aikoinaan suurin liikesalaisuus, mitä ikinä oli"

Tervakaupunki Oulussa on kehitetty legendaarinen Tervaleijona-pastilli. Merijalin karamellitehdas oli 1960-luvulta alkaen suosittu luokkaretkikohde.

Kotimaa
Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelma-amanuenssi Jonna Mölläri valmistelee makeistehdas Merijaliin liittyvää näyttelyä.
Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelma-amanuenssi Jonna Mölläri valmistelee makeistehdas Merijaliin liittyvää näyttelyä.Tanja Hannus / Yle

Vaikka oululaisen karamellitehdas Merijalin tarina päättyi jo vuonna 1996, monella on yhä läheinen tunnemuisto esimerkiksi Lauantaipussista, Pastirolista tai Mynthoneista. Tunnetuimmaksi Merijal tuli kuitenkin Tervaleijona-pastilleista.

Kokoelma-amanuenssi Jonna Mölläri kokoaa Merijaliin liittyvää näyttelyä Pohjois-Pohjanmaan museoon. Hänen pöydällään on materiaalia Merijalin perustajasta, apteekkari Y.W. Jalanderista.

Tervan maku ja arabikumin tuoma sitkeys olivat ja ovat yhä Tervaleijonan salaisuuksia.

Jonna Mölläri

Jalander kehitti 1930-luvulla tervaesanssin, joka on tervapastillin pohjalla. Syynä reseptin kehittämiseen oli se, ettei pelkkä apteekkitoiminta kannattanut Oulussa ja apteekkarin oli mietittävä, mitä muuta liiketoimintaa hänellä voisi olla. Hän näki ihmisten hengittelevän tervan tuoksua, pohti tervaesanssin terveysvaikutuksia ja kehitti pastillin, jossa oli uudenlainen maku.

– Tervan maku ja arabikumin tuoma sitkeys olivat ja ovat yhä Tervaleijonan salaisuuksia, uskoo Mölläri.

– Resepti oli aikoinaan suurin liikesalaisuus, mitä ikinä oli. Vielä tänäänkin reseptin tutkimiseen on haettava erityislupa Oulun maakunta-arkistosta, Mölläri kertoo.

Luokkaretkien lempikohde

Merijalin tarina sai uuden käänteen 1960-luvulla, kun uudet omistaja Rolf Klärich ja Eero Hahtonen alkoivat kehittää tehdasta. Alkoi mainostaminen, erilaisten tilaisuuksien sponsorointi ja luokkaretkitoiminta.

Karkkitehdas on jäänyt hyvin monelle rakkaaksi luokkaretkikohteeksi, jossa karkkia sai maistella kunnolla.

Jonna Mölläri

– Karkkitehdas on jäänyt hyvin monelle rakkaaksi luokkaretkikohteeksi, jossa karkkia sai maistella kunnolla. Näyttelyymme tulee kuvia luokkaretkistä ja karamellirasioista, jotka ovat monelle luokkaretkeläiselle tuttuja, Mölläri sanoo.

Kokoelma-amanuenssi ei ole kokenut haikeutta näyttelyä kootessaan, sillä tärkeintä hänestä on se, että vaikka tehdasta ei nykymuodossaan enää ole, tietyt menestystuotteet ovat kestäneet aikaa ja ovat yhä suosittuja.

Imelä ku kompiainen - Merijalin perustamisesta 100 vuotta -näyttely avautuu Pohjois-Pohjanmaan museossa 21. lokakuuta.