Harvinaisen käävän esiintymä jäi metsätöiden jalkoihin Riihimäellä

Harvennushakkuut ovat tuhonneet harvinaisen kääpälajin esiintymän Riihimäellä. Luonnonsuojeluyhdistys oli jo keväällä esittänyt aluetta luonnonsuojelualueeksi.

luonto
Martti Rajamäki esittelemässä paikkaa,  jossa harjasorakas kasvoi
Tarja Heikkonen

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys suivaantui maanantaina, kun kävi ilmi, että harvinaisen harjasorakkaan esiintymisalueella on tehty jo viikon ajan harvennushakkuita. Laji on alueellisesti uhanalainen ja valtakunnallisesti silmälläpidettävä.

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Heikkonen sanoo Yle Hämeelle, että hakkuut ovat lajille iso riski.

– Hakkuu heikentää harvinaisen käävän elinolosuhteita, se kun vaatii kosteutta. Lehtipuuston laaja poistaminen vaikuttaa valoisuuteen ja kosteuteen, eli on riski, säilyykö tämä laji siellä enää.

Harjasorakas
Harjasorakas.Tarja Heikkonen

Puut ovat vielä paikallaan. Vahinkoa voi korjata vain jättämällä harjasorakasta sisältäviä puukasoja maastoon, sanoo Heikkonen yhdistyksen lähettämässä tiedotteessa.

– Raidalla kasvanut harjasorakas oli Riihimäen ainoa esiintymä. Se olisi pitänyt metsähakkuissa suojella jo metsälain perusteella. Lisäksi alue on kaupungin luontoselvityksissä määritelty Lumos- eli luonnon monimuotoisuuskohteeksi, jolla on myös virkistyskäyttöarvoa.

Suojelusta kuntalaisaloite vetämässä

Luonnonsuojeluyhdistys on pyrkinyt suojelemaan harjasorakasta jo aiemmin. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys teki toukokuussa Riihimäen kaupungille esityksen luonnonsuojelualueen perustamisesta kyseiselle Kokon alueelle (Uuden Karhintien, Sivakkatien ja Mäystintien rajaamalle alueelle).

Aluetta kartoittanut Martti Rajamäki on löytänyt alueelta yli 30 kääpälajia, joista arvokkain on harjasorakas. Alueella on myös savukääpää, pörrökääpää, tikankääpää, orkakääpää ja vaahterankääpää.

Lisäksi alueella sijaitsee sammakoiden kutulampi, jossa oli keväällä runsaasti sammakonkutua. Sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja.

Riihimäen kaupunki oli ilmoittanut havainnot ja aloitteen Hämeen ely-keskukselle, mutta suojelualue-esitys ei ollut vielä edennyt Riihimäen ympäristölautakuntaan.

– Luonnonsuojeluyhdistys paheksuu kaupungin hitautta. Suojeluesitys olisi pitänyt käsitellä viheralueohjelmaan liittyen. Lisäksi kaupungin olisi pitänyt informoida alueen maanomistajaa. Kävi ilmi, että alue on vielä Paloheimon omistuksessa, mutta kaupunki on ostamassa sitä virkistysalueeksi, sanoo Heikkonen tiedotteessa.

Säästettävät puupinot merkitään

Yhdistyksen tiedotteenm ukaan Riihimäen ympäristöjohtaja Elina Mäenpää sai hakkuista tiedon maanantaina luonnonsuojeluyhdistykseltä. Mäenpää sai myös samana päivänä Hämeen ely-keskukselta kannan suojelualueen perustamisesitykseen. Hämeen ely-keskuksen mukaan alue ei täyttäisi luonnonsuojelualueen kriteereitä, mutta soveltuu virkistysalueeksi ja opetuskohteeksi.

Luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja, Paloheimon metsätöiden vastuuhenkilö ja Riihimäen kaupungin edustajat käyvät perjantaina merkitsemässä säästettävät puupinot. Samalla selvitetään, voitaisiinko hakkuujälkiä korjata luonto- ja virkistysarvoja säilyttäen.

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan harjasorakkaan kasvupaikalla ja sen läheisyydessä haavat ja raidat tulisi jättää metsään. Myös maapuut tulisi jättää paikoilleen. Kostean pienilmaston turvaamiseksi kasvupaikan ympäristö tulisi säilyttää jatkuvasti peitteisenä eikä ojituksia tai muita kuivattavia toimenpiteitä tulisi tehdä.