Asianajaja Talvivaara-käräjillä: "Syytteet on murskattu"

Talvivaaran kaivosyhtiön ympäristörikosoikeudenkäynnin vastaajien loppulausunnoissa Kainuun käräjäoikeudessa kuultiin vertauksina kaivostermejä. Vastaajien asianajajien mielestä oikeudenkäynnistä ei ole jäänyt käteen kuin tähtipölyä, sillä ristiriita syyttäjien ja vastaajien kesken on todella suuri.

Talvivaara
Talvivaaran ympäristorikosoikeudenkäynnin vastaajien asianajajat Hanna Lehtinen, Tero Kovanen, Kristiina Liljedahl, Markus Kokko ja Casper Herler.
Tiina-Leena Kurki / Yle

Sotkamon Tuhkakylässä sijaitsevan Talvivaaran nikkelikaivoksen epäiltyä ympäristörikosta on käsitelty Kainuun käräjäoikeudessa Kajaanissa kaksi kuukautta. Torstaina vuorossa olivat neljän vastaajan loppulausunnot.

Kaivosyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä, entinen toimitusjohtaja ja nykyinen energiajohtaja Harri Natunen sekä entinen kaivoksenjohtaja ja osastopäällikkö ovat syytteessä törkeästä ympäristön turmelemisesta. He ovat kiistäneet syytteet ja vaativat niiden hylkäämistä. Samoin he vaativat myös korvausvaatimusten hylkäämistä.

Pekka Perän asianajajan Markus Kokko korosti puheenvuoronsa aluksi, että oikeudessa käsiteltävään juttuun sovelletaan rikoslakia, ei ympäristöoikeutta.

– Syytteet on murskattu raekokoon 0–0. Käteen ei ole jäänyt kuin tähtipölyä, Markus Kokko luonnehti oikeudenkäyntiä.

Vastapuolet eri oikeudenkäynneissä

Kihlakunnansyyttäjien Kimmo Vakkalan ja Heikki Ylisirniön mukaan kaivoksen alkuperäinen lupaharkinta perustui yhtiöltä saatuihin puutteellisiin ja vääriin tietoihin. Syyttäjän mielestä virheitä tehtiin jo ennen tuotantovaihetta.

Koska toiminnalle on ollut lupa, se sulkee pois lainvastaisuuden ja lisäksi periaatteet eivät voi olla rikosvastuun perustana.

Tero Kovanen

– Miten ristiriita syyttäjien ja vastaajien kesken voi olla niin suuri, Markus Kokko kummasteli ja lisäsi, että syytteet perustuvat olennaisiin väärinymmärryksiin Talvivaaran kaivoksen ja sen prosessien toiminnasta sekä Talvivaaran ympäristölupaehtojen sisällöstä.

Markus Kokon mielestä oikeudenkäynnissä on myös käynyt ilmi, etteivät syyttäjät ole edes perehtyneet vastaajien vastauksiin, eivätkä heidän toimittamaansa materiaaliin.

– Tämä on hämmästyttävää näin laajassa ja merkittävässä asiassa. Vaikuttaa siltä, että puolustus ja syyttäjä ovat olleet yli kaksi kuukautta eri oikeudenkäynnissä, Markus Kokko luonnehti.

Lainvastainen toiminta jatkuu yhä

Asianajaja Markus Kokko viittasi myös tiistaina Talvivaaran kaivosalueella järjestettyyn oikeudenkäyntiin kuuluneeseen katselmukseen.

– Katselmuksessa havaittiin, että esimerkiksi kipsisakka-altaan rakenneon edelleen sama kuin aiemmin ja avolouhoksessa oli vettä. Käytännössä syyttäjän väittämä lainvastainen toiminta jatkuu edelleen. Voidaan kysyä, että miten vastaajat ovat voineet syyllistyä rikokseen, Markus Kokko ihmetteli.

Vaikuttaa siltä, että puolustus ja syyttäjä ovat olleet yli kaksi kuukautta eri oikeudenkäynnissä

Markus Kokko

Tehtaanjohtajan asianajaja Tero Kovanen jatkoi, että vain laissa nimenomaisesti säädetty teko on rikos. Hän lisäsi, että syyttäjät vetoavat muun muassa ympäristöoikeudellisiin periaatteisiin.

– Väitetyt ympäristövaikutukset ovat aiheutuneet toiminnasta, jolle on myönnetty ympäristölupa. Koska toiminnalle on ollut lupa, se sulkee pois lainvastaisuuden ja lisäksi periaatteet eivät voi olla rikosvastuun perustana, Tero Kovanen sanoi.

Osastopäällikön asianajaja Kristiina Liljedahl otti esiin syyttäjien väittämän vastaajien huolimattomuuden.

– Vastaajat eivät ole toimineet tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Keskeistä tässä jutussa on myös valvontaviranomaisen ympäristölupatulkinta ja sen perusteella antamat ohjeet, Kristiina Liljedahl huomautti.

Raffinaatin johtaminen ei ollut kiellettyä

Toimitusjohtaja Harri Natusen työskentely Talvivaarassa oli lyhytaikainen. Raffinaatin johtaminen kipsisakka-altaalle tehtiin Natusen toimitusjohtaja-aikana.

– Raffinaatin johtaminen ei ollut mitenkään kiellettyä toimintaa, Natusen asianajaja Mikko Erkkilä totesi ja lisäsi, että raffinaatti pitää ymmärtää jätelain mukaisena jätteenä.

Erkkilä myös totesi, ettei raffinaatti oleellisesti muuttanut lietteen koostumusta. Hänen mukaansa vuoden 2012 marraskuussa tapahtunut kipsisakka-altaan vuoto on verrattavissa tapaturmaan.

– Lähivesien tilan muutos oli tapahtunut jo vuosia ennen Natusen aikaa. Allasvuodolla ei ole ollut kovin suuria vaikutuksia ympäristöön, Erkkilä sanoi.