Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu tarvitsee alkuperäiskansoja

Tuore selvitys osoittaa, että maailman alkuperäiskansoilta puuttuu useimmissa tapauksissa omistusoikeus asuttamaansa maahan. Omistusoikeuden tunnustaminen vähentäisi paineita maankäytön muutoksille ja samalla suojelisi ilmastoa.

Ulkomaat
Intiaaniväestöä Limassa.
Alkuperäiskansat ovat olleet aktiivisia ilmastoneuvotteluissa. Tämä kuva on viime vuodelta, Perun pääkaupungissa pidetystä ilmastokokouksesta.EPA/Paolo Aguilar

Edwin Vásquez Campos on huitoto-intiaani Perun Amazonialta. Hän puolustaa alkuperäisväestön oikeuksia maahan COICA-järjestössä. Se puolestaan edustaa paikallisia intiaanijärjestöjä yhdeksästä eri Amazonian alueen valtiosta.

– Konfliktit intiaaniväestön ja hallitusten välillä ovat käyneet yhä kiivaammiksi kaikissa Amazonian maissa. Tilanne alkaa olla jo sietämätön, hän sanoo puhelimella Bernistä Sveitsistä.

Vásquez kertoo, että hänen kansansa on vaatinut maita hallitukselta jo vuosien ajan. Yhtään hehtaaria he eivät ole saaneet.

– Näin on, vaikka nykyinen presidentti Ollanta Humala lupasi vaalikampanjassaan pyhästi kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia.

Edwin.
Edwin Vásquez Campos Bernissä.Juliana Splendore

Harva pystyy todistamaan omistusoikeutensa

Bernissä on meneillään maailman alkuperäiskansojen tapaaminen, joka selvittää alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Konferenssi julkisti tutkimuksen maanomistuksesta (siirryt toiseen palveluun).

– Hallitukset antavat toimilupia ja tekevät vuokrasopimuksia kansainvälisten sijoittajien kanssa alueilla, joilla jo asuu ihmisiä. Selvityksemme mukaan yli 90 prosenttia kehitysmaiden tekemistä sopimuksista on tehty asutetuille maille, sanoo selvityksen tekemiseen osallistunut taloustieteilijä Rodney Schmidt Rights and Resources Intiative – järjestöstä.

– Siitä seuraa eturistiriitoja ja konflikteja.

Maanomistuskonflikteja on tällä hetkellä kaikissa maanosissa: Etelä-Amerikasta Afrikkaan ja Kaakkois-Aasiaan. Yleensä ne liittyvät metsäteollisuuteen, kaivostoimintaan, energiahankkeisiin tai agribisnekseen.

Tutkimuksen mukaan kolme neljännestä alkuperäisväestön asuttamasta maasta on ilman virallisia papereita maanomistuksesta.

Trooppisten metsien suojelu mukaan ilmastosopimukseen

– Maanomistusolojen selvittäminen on äärimmäisen tärkeää myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Tutkimusten mukaan alkuperäiskansat ja pienviljelijät kohtelevat metsiä kestävämmin kuin suurteollisuus ja hallitukset, sanoo Schmidt.

Jos tavoitteena on lopettaa trooppinen metsäkato, paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat ovat avainasemassa.

– Viestimme Pariisin ilmastokokoukselle on, että alkuperäiskansojen maanomistusoikeuden selvittäminen olisi ensimmäinen askel kohti trooppisen metsäkadon pysäyttämistä, sanoo Schmidt puhelimessa Bernistä.

Pariisissa neuvoteltavaan uuteen ilmastosopimukseen on määrä ottaa trooppisen metsäkadon pysäyttäminen osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Tämä niin sanottu REDD - suunnitelma perustuu siihen, että kehitysmaille maksetaan rahaa metsien suojelemisesta.

– Nykyisissä oloissa on suuri vaara, että rahat päätyvät metsiä todellisuudessa hoitavien paikallisyhteisöjen sijaan korruptoituneille hallituksille, sanoo Edwin Vásquez Campos.

Bernin konferenssin ovat järjestäneet International Land Coalition, Oxfam International sekä Rights and Resources Initiative.