Turvapaikanhakijatilanne on kuuma puheenaihe kouluissa: "Pelon lietsominen on pahinta, mitä opettaja voi tehdä"

Historian ja yhteiskuntaopin tunneilla Lähi-idän kriisit ja turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen ovat hyvää oppimateriaalia. Samalla opettajien vastuu oikean tiedon jakamisesta korostuu. Ylilyönneiltäkään ei ole vältytty.

Kotimaa
Turvapaikanhakijoita Lahdessa.
Turvapaikanhakijoita Lahdessa syksyllä 2015.Mika Moksu / Yle

Turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen on ollut viime viikkojen kuumimpia keskustelunaiheita. Keskustelu heijastuu myös koulumaailmaan.

Esimerkiksi Lahdessa Kivimaan yläkoululla Hennalan hätämajoituskeskuksen tilanne on ollut vahvasti esillä. Luonteva paikka keskustelulle ovat historian ja yhteiskuntaopin tunnit.

– Tilanne, joka Hennalassa syntyi turvapaikanhakijoiden tultua, herätti heti keskustelua tunneilla. Oppilaat eivät ole niinkään kiinnostuneita siitä, mitä turvapaikanhakijoiden kotimaissa tapahtuu, vaan siitä, mitä tapahtuu täällä, kertoo historian ja yhteiskuntaopin opettaja Paula Kakko.

Ajankohtainen kiinnostaa myös nuoria

Yhteiskuntaopin tunneilla kriisit ovat aina hyvää oppimateriaalia.

Etsimme tietoa esimerkiksi internetistä – ja nimenomaan oikeaa tietoa, lähdekritiikki täytyy pitää mielessä.

Paula Kakko

Nykyaikainen opetustekniikka taulutietokoneiden ja internetin ansiosta mahdollistaa aiempaa paremmin sen, että nopeastikin kehittyvät tilanteet saadaan osaksi oppitunteja käytännössä välittömästi.

– Ajankohtaiset asiat voidaan ottaa tunneille ilman, että ne ovat oppikirjoissa. Ja yhteiskuntaopin tunneilla on tarkoituskin keskustella ajankohtaisista asioista. Etsimme tietoa esimerkiksi internetistä – ja nimenomaan oikeaa tietoa, lähdekritiikki täytyy pitää mielessä, Kakko painottaa.

Opettajalla on suuri vastuu

Oppilaiden ja opiskelijoiden into helpottaa opettajan työtä. Useissa tapauksissa keskustelu ajankohtaisista asioista alkaa oppilaiden aloitteesta.

Ja kun oppilaat ovat kiinnostuneita, oppikin menee helposti perille.

Samalla opettajan vastuu kasvaa. Syyskuussa Helsingin Sanomat haastatteli kauhavalaista kaupunginvaltuutettua (siirryt toiseen palveluun), joka vastusti avoimesti paikkakunnalle perustettavaa vastaanottokeskusta. Historian opettajana työskentelevä valtuutettu kertoi muun muassa pelkäävänsä sitä, että turvapaikanhakijat raiskaisivat paikkakuntalaisia tyttöjä.

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja Jari Aalto pitää tällaisia lausuntoja huolestuttavana. Hän kuitenkin korostaa, että hänen tietojensa mukaan opettaja ei tuonut kantaansa ilmi oppitunneilla.

– Opettajan tulee kannustaa oppilaita ja opiskelijoita siihen, että he ajattelisivat omilla aivoillaan ja ottaisivat asioista selvää. Lietsominen on pahinta, mitä opettaja voi tehdä, Aalto muistuttaa.

Hän korostaa, että hänen tietojensa mukaan Kauhavan tapaus on yksittäinen. Se, että tällainen tapaus tulee julkisuuteen, ei silti yllättänyt.

– Opettajia, kuten meitä kaikkia, on moneen lähtöön. Meissä on kaikki poliittiset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat edustettuna.

"Ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyys"

Mitään erityistä ohjeistusta turvapaikanhakijatilanne ei ole opettajakunnalle poikimassa.

Opettajia, kuten meitä kaikkia, on moneen lähtöön.

Jari Aalto

Suhtautumista keskusteluun säätelevät ennen kaikkea opetussuunnitelma sekä koulujen sisäiset käytännöt.

Aalto aikoo silti kirjoittaa johtamansa järjestön jäsenlehteen omasta kannastaan siihen, miten turvapaikanhakijoista ja suvaitsevaisuudesta tulisi koulutyössä puhua.

– Meidän pitäisi kirkastaa sitä ajatusta, että ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyys. Se asia tuntuu meillä hieman unohtuneen, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja Aalto sanoo.