Säätiöt rahoittavat tiedettä ja taidetta miljoonilla – uusi lainsäädäntö tehostaa valvontaa

Säätiöiden rooli tieteen, taiteen ja kulttuurin mahdollistajana on vahvistumassa. Apurahamiljoonilla ei kuitenkaan jatkossakaan paikata julkisen sektorin säästöjä. Uudistuva lainsäädäntö tehostaa säätiöiden valvontaa ja lisää niiden hallitusten vastuuta.

Kotimaa
Maakuntajohtaja Esko Halme
Antti Eintola / Yle

Yleishyödyllisten säätiöiden merkitys tieteen, taiteen ja kulttuurin tukijana on vahvistumassa. Pirkanmaan kulttuurirahaston puheenjohtajan Esa Halmeen mukaan säätiöt eivät kuitenkaan toimi paikkausjärjestelmänä julkisen sektorin leikkauksille.

Pirkanmaalla eri säätiöt muun muassa jakavat vuosittain miljoonia euroja apurahoja maakunnan tieteen ja taiteen edistämiseen. Osa ylläpitää museoita tai tukee esimerkiksi teatterielämän tai viestintäalan koulutuksen kehittämistä ja eri tieteenalojen väitöskirjatöitä.

– Kulttuurirahaston avulla noin sata ihmistä vuosittain saa Pirkanmaalla mahdollisuuden tehdä oman tieteenalansa töitä palkallisesti. Tukea saavat useat kulttuurin tapahtumat, monet taiteilijat ja erilaiset yhteisöt. Joukko on aika suuri ja näkyy ihan arkipäivässäkin, sanoo Esa Halme.

Kulttuurirahaston avulla noin sata ihmistä vuosittain saa Pirkanmaalla mahdollisuuden tehdä oman tieteenalansa töitä palkallisesti

Esa Halme

– Varmaan ihmiset, jotka tarvitsevat rahaa jonkun asian tekemiseen, pohtivat mistä sitä saa. Sitä kautta myös kiinnostus säätiöihin lisääntyy. Toisaalta taas säätiöt ovat vain tarkoituksensa ja tahtonsa mukaisia tehtäviä hoitavia eivätkä julkisen sektorin jatke.

Teatteria, musiikkia, väitöskirjoja

Maakunnan omien säätiöiden lisäksi Tampere on kotipaikkana myös mm. valtakunnalliselle Emil Aaltosen Säätiölle, joka on toimintansa aikana myöntänyt apurahoja yli 100 miljoonaa euroa. Vuosittain suomenkielisten tutkijoiden luovan tieteellisen työn tukemiseen on jaossa yli kuusi miljoonaa euroa.

Pirkanmaalaiset säätiöt esittäytyvät yleisölle laajasti sunnuntaina. Toimintaansa ja apurahojaan on esittelemässä kaikkiaan 10 erilaista säätiötä. Mukana ovat Eino Salmelaisen säätiö, Majaoja-säätiö, Suomen kirjainstituutin säätiö, Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Emil Aaltosen Säätiö ja Pro Musica Säätiö, Tampereen oopperatoimintasäätiö ja Tampereen Yliopston Tukisäätiö.

"Ei mitään salaseuroja"

Ensimmäistä kertaa järjestettävälle alueelliselle Säätiöpäivälle on Esa Halmeen mukaan syynsä.

– Suomessa on viime vuosien aikana herännyt selkeästi tarve kertoa säätiöiden toiminnasta. Yhteiskunta on murroksessa ja on erilaisia ilmiöitä, joihin säätiöt vastaavat. Mediassa on myös ollut esillä yksittäisiä tapauksia. On kerrottu, että säätiöt tekevät sitä tai tätä, että säätiöt ovat hyviä tai pahoja tai peittelevät.

Kaikki Suomen monesta tuhannesta säätiöstä tekevät todella pyyteetöntä kovaa ja hyvää työtä. Kyse ei ole salaseuroista.

Esa Halme

– Haluamme kertoa, että kaikki Suomen monesta tuhannesta säätiöstä tekevät todella pyyteetöntä kovaa ja hyvää työtä. Kyse ei ole salaseuroista. Pienimmät säätiöt yleensä perustetaan yksittäisen henkilön lahjoituksen tai perinnön kautta. Syntyy varallisuutta, joka halutaan käyttää johonkin tiettyyn asiaan eikä siitä pidetä isoa meteliä.

Isojen säätiöiden mahdollisuudet taas ovat toista luokkaa, sanoo Esa Halme.

– On isoja säätiöitä, joissa on kerätty eri puolilta laajoja rahamääriä. Suomalaisella puolella tietysti suurimpana on Suomen Kulttuurirahasto. Vastaavasti ruotsinkielisellä puolella, jolla on merkittävät omaisuudet, oltiin aikanaan hyvin aktiivisia kulttuuripoliittisia toimijoita. Kun kulttuuri-ja tiedepolitiikka politisoitui 60-70-luvuillla, silloin säätiöt jäivät enemmän taustalle. Nyt tulevaisuuden kulttuuri-ja tiedepolitiikan kannalta on selkeästi tilaa ja tarvetta myös olla näkyvillä ja käydä avointa julkista keskustelua.

Säätiöiden toimintaa esitellään sunnuntaina 4.10 klo 12-16 Tampereen teatterin ala-aulassa.