Puuta liikkeelle, vaikka sukupolvenvaihdoksella

Suomalaisia metsänomistajia patistellaan taas myymään metsää entistä kiivaammin. Biotalousinvestoinnit nielaisevat tulevina vuosina jopa 23 miljoonaa kuutiota puuta enemmän kuin nyt hakataan. Hallitus valmistelee metsätilallisille sukupolvenvaihdoslakia.

Luonto ja ympäristö
Tässä kaatuu noin sadan vuoden ikäistä metsää Jalasjärven Koskuella.
Tässä kaatuu noin sadan vuoden ikäistä metsää Jalasjärven Koskuella. Pasi Takkunen / Yle

Metsä Group on päättänyt rakentaa Äänekoskelle uuden mäntysellutehtaan, joka kuluttaa neljä miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Johtaja Juha Mäntylän mukaan tämä investointi kääntää jatkossa Suomen puuvirtojen kulun. Keski-Suomen puut 250 kilometrin säteellä rahdataan jatkossa Äänekoskea kohti.

– Erityisesti odotan puukauppoja niiltä metsänomistajilta, joilla omistamisessa on muita kuin taloudellisia tavoitteita, Mäntylä sanoo.

Erityisesti odotan puukauppoja niiltä metsänomistajilta, joilla omistamisessa on muita kuin taloudellisia tavoitteita.

Juha Mäntylä, metsäjohtaja, Metsä Group

Uusi biotuotetehdas tuottaa pääasiassa sellua, mutta myös muuta kuten energiaa, mäntyöljyä ja tärpättiä. Vastaavia miljardi-investointeja halutaan lisää, sillä nykyhallitus on asettanut biotalouden kärkihankkeisiinsa. Hakkuita aiotaan kasvattaa 15 miljoonaa kuutiota vuodessa tämän vaalikauden aikana.

– Meillä metsien kasvu on niin paljon suurempi kuin nykyinen käyttö, että kaikki skenaariot puunkäytön lisäämisestä voidaan toteuttaa ja silti metsien hiilinielu säilyy, sanoo maatalous-ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Yle Uutisille.

Tiilikainen viittaa konsulttiyhtiö Pöyryn raporttiin, jossa ennakoidaan puunkäytön kasvavan jopa 23 miljoonaa kuutiota nykyisestä 80:stä, jos kaikki biotalousinvestoinnit toteutuvat vuoteen 2020 mennessä.

Kaikki skenaariot puunkäytön lisäämisestä voidaan toteuttaa ja silti metsien hiilinielu säilyy.

Kimmo Tiilikainen (kesk.), maatalous- ja ympäristömisteri

Valtavia haasteita luvassa

Biotalousinvestointien puuraaka-ainehuollon varmistaminen -raportissa todetaan investointien asettavan ennennäkemättömiä haasteita puumarkkinoille.

Hallitus aikoo helpottaa metsäomistusta mahdollistamalla metsätilallisten sukupolvenvaihdoksen. Laki on ministeri Tiilikaisen mukaan tarkoitus saada voimaan vuoden 2017 alusta. Myös verohelpotuksia ja muita ratkaisuja puukaupan kiihdyttämiseen harkitaan.

Moni mahdollinen puunmyyjä kuuluu senioriväestöön, sillä metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Omistus on myös pirstoutunut kuolinpesille, joten yrityspohjaista metsänomistusta ja yhteismetsien perustamista halutaan tukea.

Puunkuljetusten sujuvuutta aiotaan parantaa paitsi kumipyörien osalta myös raideliikenteen kilpailua avaamalla.

Luontoihmisten mukaan metsätalous jo nyt kestämätöntä

Jos puunkäyttöä lisätään aiotulla tavalla, harvesterit jylläävät metsissä kesät talvet. Ympärivuotiset hakkuut ovat totta jo nykyään, valistaa Luontoliiton metsävastaava Lauri Kajander. Hänen mukaansa nyt mennään pelkästään metsäteollisuuden ehdoilla ja hakkuut olivat jo vuonna 2013 ennennäkemättömät.

Tulevaisuudessa korjataan kasvatuspuita myös entisiltä turvemailta, jolloin vesistöpäästöt ovat huomattavat, jos korjuu toteutetaan avohakkuuna kuten nyt on tapana. Nykyinen metsälaki sallisi myös harvennushakkuut.

– Metsäteollisuuden halvan puun tarve on ainoa, mitä tässä tunnutaan ajalteltavan, Lauri Kajander toteaa.

Juuri akateemikoksi nimetty professori Ilkka Hanski suree luonnon monimuotoisuuden katoamista. Yksipuolistuvat plantaasimetsät eivät tarjoa

Kun meillä tällä hetkellä on kymmenen prosenttia lajeista uhanalaisia, niin jatkossa puhutaan useasta kymmenestä prosentista.

Ilkka Hanski, akateemikko

sopivia elinolosuhteita sille eliöstölle, mikä metsissä ennen on ollut.

– Kun meillä tällä hetkellä on kymmenen prosenttia lajeista uhanalaisia, niin jatkossa puhutaan useasta kymmenestä prosentista uhanalaisia lajeja tämmöisen kehityksen jälkeen, Hanski arvioi.