Ruokaa vastaan mieltään osoittaneita turvapaikanhakijoita läksytetty – "He ovat häpeissään ja katuvat"

Vastaanottokeskuksissa on otettu tiukka linja turvapaikanhakijoiden mielenosoituksiin. Ruokaprotestiin osallistuneita on muistutettu siitä, että ruuasta valittaminen ei paranna suomalaisten mielikuvaa heistä.

Kotimaa
Poliisi vartoi kun turvapaikanhakijat osoittavat mieltään majoitusolosuhteiden takia Oulussa illalla keskiviikkona 30. syyskuuta.
Poliisi vartioi kun turvapaikanhakijat osoittivat mieltään majoitusolosuhteiden takia Oulussa.Markku Ruottinen / Lehtikuva

Ruokaan tyytymättömien turvapaikanhakijoiden mielenilmauksiin on puututtu tiukasti vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä. Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että asiasta on puhuttu turvapaikanhakijoille suoraan.

– Heitä on muistutettu, että osa suomalaisista vastustaa heidän tuloaan muutenkin. Että jos vielä valitetaan ruuasta, niin asiaa ei ole ajateltu loppuun asti, kertoo Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto.

Kautto sanoo, että turvapaikanhakijat ovat ymmärtäneet toimineensa väärin.

– Sieltä on tullut kommenttia, että mielenosoittajia on kaduttanut jälkeenpäin ja he ovat häpeissään. He ovat itsekin tajunneet, ettei mielenilmaus nyt ehkä ollut oikea tapa hoitaa tätä.

Oulussa osaturvapaikanhakijoistaosoitti tällä viikolla mieltään, koska he olivat tyytymättömiä heille tarjottuun ruokaan ja asuinoloihin.

Lahjahevosen suuhun ei pidä katsoa.

Satu Kurri

Huonoa mainosta

Protesti on herättänyt keskustelua myös muissa vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä.

Kouvolan Keltakankaan hätämajoituskeskuksessa ei löydy ymmärrystä mielenilmauksille. Kouvolassa turvapaikanhakijat ilmaisivat viime viikolla tyytymättömyyttään kiertämällä paikallisten asukkaiden ovilla kerjäämässä rahaa, ruokaa ja tupakkaa.

– Olen itse aika tiukkana tässä. Lahjahevosen suuhun ei pidä katsoa, sanoo hätämajoituskeskuksen johtaja Satu Kurri.

25 vuotta työnsä vuoksi turvapaikanhakijoiden kanssa tekemisissä ollutta Kurria harmittaa, että vastaanottokeskukset saavat mielenilmausten vuoksi huonoa mainosta.

– En ole urani aikana koskaan törmännyt siihen, että ruuan vuoksi olisi osoitettu mieltä, tämä on aivan uusi reaktio. Nälkälakkoja on ollut, mutta ne ovat liittyneet aina turvapaikanhakijoita koskeviin päätöksiin.

Päätöksiä ei muuteta

Myös Maahanmuuttoviraston mukaan mielenilmaukset ovat aiempina vuosina olleet pienimuotoisia ruokalakkoja.

– Niitä on ollut useita vuosittain. Useimmiten taustalla on kielteinen päätös tai maastapoistaminen. Yleensä hakija yrittää saada muutettua päätöstä protestilla, kun on tieto, että poliisi tulee hakemaan ja vie maasta pois, kertoo viestintäpäällikkö Hanna Kautto.

Lahdessa osa turvapaikanhakijoista oli aiemmin tällä viikollaruokalakossa, koska Maahanmuuttovirasto päätti jäädyttää irakilaisten ja somalialaisten turvapaikkahakemusten päätöksenteon.

Osa suomalaisista vastustaa heidän tuloaan muutenkin. Jos vielä valitetaan ruuasta, asiaa ei ole ajateltu loppuun asti.

Hanna Kautto

Turvapaikanhakijoiden pitkäaikaisin protesti päätöksiä vastaan oli vuonna 2012, kun kaksi afgaanimiestä piti koko syksyn ajan ruokalakkoa eduskuntatalon edessä.

– Olemme yrittäneet kovasti viestiä, että viranomaispäätöstä ei saa Suomessa muutettua itseään vahingoittamalla. Afgaanimiesten kohdallakin lopputulema oli, että viranomaispäätöstä ei voi muuttaa.

Yksittäistapauksia

Muutama vuosi sitten kahdeksan turvapaikanhakijaa lopetti syömisen, kun heille ei järjestetty yöruokailua muslimien paastokuukauden Ramadanin aikana.

– Mielenilmaus kesti muutaman päivän. Lopulta tehtiin huoneenlämmössä säilyvät eväspussit niille, jotka halusivat syödä yöllä.

Kautto muistuttaa, että viime aikoina esiin tulleissa tapauksissakin mieltään ovat osoittaneet yksittäiset turvapaikanhakijat.

– Suurin osa asukkaista on ymmärtääkseni kiitollisia, että ovat saaneet katon pään päälle ja syötävää.