Analyysi: Muovia, bon appétit!

Mikrobit nautiskelevat jo öljyaterioilla. Kelpaisiko myös jätemuovi pienten tai vähän suurempien eliöiden ruoaksi? Eräille lajeille se näyttää kelpaavan.

luonto
Muovipussi valokuvattuna Punaisessameressa, Egyptin rannikolla.
Mike Nelson / EPA

Yle Uutiset kertoi äskettäin, että valtamerten muovijätettä päätyy jo ihmisten ruokalautasille – ei tosin tarkoituksella. Merissä on niin paljon muovia, että sitä löytyy jo monista ruokakaloista.

Kalatkaan eivät sitä tieten tahtoen syö, mutta eliökunnasta löytyy ainakin niitä, joille muovin raaka-aine – öljy – maistuu oikein mukavasti. Viitisen vuotta sitten uutisoitiin, että bakteerit hajoittavat öljyä jopa ällistyttävällä vauhdilla.

Meksikonlahden vuoden 2010 öljyturman vaikutuksia tutkinut ryhmä yllättyi, kun se ei löytänyt öljyä juuri ollenkaan 1 100 metrin syvyydessä sijaitsevan vuotokohdan läheisyydestä. Sen sijaan ryhmä löysi sellaisiakin öljyä hajottavia mikrobeja, joiden olemassaolosta ei aiemmin tiedetty.

Muovi on tietysti ihan toinen juttu. Äskettäin julkaistiin ensimmäisen kerran liikkuvaa kuvaa planktonista, (siirryt toiseen palveluun)jonka ruoansulatuskanavan läpi kulkee muovihitunen. Environmental Science and Technology -julkaisussa tutkijat kertoivat löytäneensä tällaisia planktonlajeja jo 13.

Muoviateriasta ei ollut iloa planktoneille, vaan se vaikutti haitallisesti niiden terveyteen. Sama vaikutus sillä on muovia "nauttivien" merikilpikonnien, lintujen, valaiden ja monien muiden eläinten terveyteen.

Luonto hyödyntää olemassaolevia resursseja

Luonto on satojen miljoonien vuosien aikana oppinut hyödyntämään kulloisenkin ajan runsaita resursseja eli sitä mitä on paljon tarjolla. Voisiko mikään eliölaji oppia hyödyntämään muovia samalla tavoin kuin Meksikonlahden mikrobit öljyä?

Muoviruokaahan merissä riittäisi, vuosi vuodelta yhä enemmän. Jospa joku päivä valtamerten muovipyörteissä jotkut mikrobit oppisivat syömään muovia. Vielä niin, että sitä syövät suuremmat eliöt säästyisivät muovin haitoilta. Ja sitä suuremmat. Ja lopulta ihminen.

Eräiden tutkimusten mukaan näin on ehkä käymässä. Nature-lehti (siirryt toiseen palveluun) kertoi vuonna 2011, että eräs Sargassomeressä elävä bakteeri syö mereen joutunutta muovia. Selittäisikö tämä sen, että meristä näyttäisi katoavan suuria määriä sinne joutunutta muovia?

Aivan tuore on tutkimus (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan jauhopukin toukat eli jauhomadot voivat elää muoviravinnolla. Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat syöttivät jauhomadoille pelkkää styroksia – ja ne pärjäsivät sillä! Tärkeä oli myös tieto, etteivät toukan tuottamat jätökset olleet ainakaan tavattoman myrkyllisiä. Seuraavaksi tutkitaan, löytyykö jauhomatoja ravinnokseen käyttävistä eläimistä myrkkyjä.

Yleinen jauhomato käy ihmisenkin ravinnoksi. Reseptejä löytyy täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Luonto ja evoluutio toimivat omalla tahdillaan, joten ihmiskunnalle jäänee yllin kyllin aikaa tuhota jätemuovilla maapallon meret, ravintoketjut ja lopulta itsensäkin ennen kuin eliökunta oppii syömään muovin pois luonnosta.

Turvallisempaa lienee jättää muovipussit kauppoihin.