Pori halajaa saaristokunnaksi

Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus esittää, että kaupunki hakisi saaristo-osakunnan asemaa. Esityksen perusteluna on se, että Porissa on merkittävä asuttu saari, Reposaari.

Kotimaa
Reposaari, Pori
Yle

Porin kaupungin johto esittää, että Pori hakisi saaristo-osakunnan asemaa. Ehdotus asiasta on alun perin tullut Reposaari-yhdistykseltä.

Perusteluna apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen esityksessä on se, että Poriin kuuluva Reposaari on selvästi saaristolain mukainen asuttu saari, joka on olosuhteiltaan saaristoon verrattava.

Taloudellinen merkitys

Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat saavat muun muassa saaristolisää kuntien valtionosuuksissa peruspalveluiden turvaamiseksi. Saaristolailla on ollut vaikutusta myös saaristoliikenteen kehittämiseen, saaristoalueiden tukialueasemaan sekä maatalouden tukiin.

Porin Reposaareen on nykyisellään tieyhteys, mutta muilta olosuhteiltaan sitä voidaan Hannuksen käsityksen mukaan pitää saaristona.

Mukaan saaristoalueeseen pitäisi Hannuksen mielestä laskea myös Anttooran, Lampaluodon ja Pastuskerin alueet sekä Katavan saari. Tahkoluoto jäisi saaristoalueen ulkopuolelle.

"Pääkaupunki Reposaareen"

Reposaaressa asuu nykyään noin 900 ihmistä. Saaressa on aikanaan sijainnut Porin tärkein satama, ja saarta on pohdittu 1700-luvulla jopa Suomen pääkaupungiksi.

Nykyisellään Reposaari on myös matkailukohde. Siellä sijaitsevaan leirikeskukseen on tällä hetkellä majoitettuna noin 50 turvapaikanhakijaa.

Reposaari on tunnettu myös muun muassa tuulivoimaloistaan ja kuusikulmaisesta, kauniista puukirkostaan.