Keksijät koolla – oma moka voi johtaa huippuidean jäljille

Viitisenkymmentä keksijää ja yrittäjää kohtaa Viitasaaren Keksintöjen viikolla. Keksintömessutapahtuma tunnetaan valtakunnallisesti ja se toimii ponnahduslautana yrityksille ja keksinnöille Suomen ja muun maailman markkinoille.

ilmiöt
Keksintöjen viikko Viitasaarella alkoi perjantaina 2. lokakuuta.
Jarkko Riikonen / Yle

Keksintöjen Viikko (siirryt toiseen palveluun) on Viitasaarella vakiinnuttanut jo asemansa. Yhdeksättä kertaa pidettävä teemaviikko kerää tällä kertaa yli 50 näytteilleasettajaa eri puolilta Suomea. Osa heistä on yksittäisiä keksijöitä ja osa yrityksiä.

Keksintöjen viikolla monitoimilaitettaan esittelevä Jorma Nokkala tunnustautuu propellipääksi.

Tapahtumasta on ollut hyötyä ja sehän on tärkeintä, että hyöty tulee nimenomaan tämän alueen yrityksille.

Mirja Arkimaa, Kehittämisyhtiö Witaksen toimitusjohtaja

– Propelli on hyvä, sillä pääsee tuonne ylös kattomaan, mitä maailmalla tapahtuu.

Nokkalan monitoimikoneella voi auraamisen lisäksi tehdä myös muuta.

– Mokola-työalusta, jossa on lumiauraus- ja hiekoituslaite. Siihen saa ruohonleikkurin ja lehtienkeräimen, joka on ajankohtainen kohta, kun puut luovuttaa lehtensä, Nokkola kuvailee laitettaan.

Ponnahduslauta maailmalle

Viikosta vastaavan Kehittämisyhtiö Witaksen toimitusjohtajan Mirja Arkimaan mukaan keksijäviikon merkitys on seutukunnalle suuri, koska se tunnetaan valtakunnallisesti. Arkimaa kertoo, että viikko on ollut monelle yritykselle ponnahduslautana valtakunnallisille ja jopa kansainvälisille markkinoille.

– Meille on syntynyt myös kansainvälisiä kontakteja. Venäjälle, Viroon, Tanskaan, Ruotsiin, muihin pohjoismaihin ja myöskin Etelä-Eurooppaan on jonkin näköisiä kontakteja saatu. Tapahtumasta on ollut hyötyä ja sehän on tärkeintä, että hyöty tulee nimenomaan tämän alueen yrityksille, Arkimaa toteaa.

Koodaus on järkevä taito. Jos koodausta opettelee, pääsee pitkälle.

Niklas Ansamaa

– Viitasaarella vierailee paljon pääomasijoittajia, joita tavataan iltatilaisuuksissa. Tämä on erittäin merkittävä verkostoitumisfoorumi myös meille, kertoo Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.

Jakoteippi syntyi kattolevyjen mentyä vinksin vonksin

Seppo Salon yritys auttaa pieniä PK-yrityksiä ponnistamaan kansainvälisille markkinoille. Salo kertoo, että keksijöiden ongelma voi olla tuote, joka ei ole vielä täysin valmis eikä tuotteen suunnittelussa ole alusta lähtien ole otettu huomioon, mille markkina-alueelle tuotetta ollaan viemässä.

Muuramelaisen Harri Tiaisen keksintö jakoteippi syntyi omaa taloa rakentaessa.
Harri Tiainen Keksintöjen viikolla.Jarkko Riikonen / Yle

Salo kertoo, että esimerkiksi Kiinaan tarvitaan merkintä, jonka saamiseksi vaaditaan määrätynlaisia testauksia. Kiinassa täytyy lisäksi tietää etukäteen, kuinka kauan tuotetta aiotaan alueella myydä. Myös EU-alueelle on omat vaadittavat merkintänsä.

– Keksijöillä on kyllä taitoa, mutta tietoa puuttuu näissä asioissa. Yrityshautomoista saadaan markkinointiin ja myyntiin ihan kiitettävästi apua, mutta kun puhutaan sertifiointi- ja hyväksyntäasioista, heillä ei aina välttämättä ole tietoa niistä.

Muuramelaisen Harri Tiaisen keksintö jakoteippi syntyi omaa taloa rakentaessa.

– Laittelin kattolevyjä paikalleen ja viiden tunnin mittauksen lopputuloksena laitoin ne kattolevyt kuitenkin aivan vinksin vonksin. Sitten ajattelin, että nyt tähän täytyy keksiä jotain ja siitä syntyi jakoteippi-innovaatio, Tiainen kertoo.

Jakoteippikeksintö syntyi kattotöiden lomassa.
Jakoteippi-innovaatio syntyi kattotöiden lomassa. Jarkko Riikonen / Yle

Sienikirja, Roviolle ja Amerikkaan

Kuopiolainen Niklas Ansamaa aloitti koodaamisen opiskelun jo 12-vuotiaana, vuotta myöhemmin hän perusti oman yrityksen ja nyt 15-vuotiaana hän tekee töitä Roviolle. Sienikirja-mobiilisovelluksen lisäksi Ansamaa on tehnyt oman pelin ja lukujärjestyksen koululaisten ja opettajien käyttöön.

15-vuotias Niklas Ansamaa perusti oman yrityksen 13-vuotiaana.
Niklas Ansamaa. Jarkko Riikonen / Yle

Ansamaa on Keksintöjen viikon nuorin osanottaja.

– Olen nähnyt paljon fiksuja nuoria ja veikkaan ,että jos on halua, kannattaa lähetä miettimään jotain yrittäjyyteen liittyvää. Koodaus on järkevä taito. Jos koodausta opettelee, pääsee pitkälle.

Ansamaa ei aio jatkaa perinteiseen suomalaiseen lukioon peruskoulun jälkeen, vaan suunta on Atlantin taa.

– Ajattelin lähteä opiskelemaan Amerikkaan koodausta, vaihto-oppilaaksi, sitten kun peruskoulu loppuu.

Keksintöjen viikon aloitusta Viitasaarella kävi seuraamassa toimittaja Tenho Tornberg.