1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvapaikanhakijat

Kunnat janoavat tietoa pakolaistilanteesta: "Yksikään kunta ei välttämättä voi pysyä erossa tästä"

Samaan aikaan kun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia perustetaan lisää, pohdinnassa on, mihin ihmiset vastaanottokeskuksista myöhemmin muuttavat. Hämeen Ely-keskus toivoo kuntien sitoutuvan pakolaisten vastaanottamiseen.

Lahtelaisyritykset ja Lahden kaupunki järjestivät Hennalassa asuville turvapaikanhakijoille jalkapallo-ottelun, jossa turvapaikanhakijat ja kaupunkilaiset pääsivät tutustumaan toisiinsa. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle

Päijät-Hämeen kunnista on viime aikoina tulvinut pakolaisia koskevia kysymyksiä Hämeen Ely-keskukselle. Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen onkin kiertänyt ahkerasti jakamassa tietoa kuntapäättäjille eri puolilla Hämettä.

Päijät-Hämeessä Ely-keskus on tähän mennessä aloittanut neuvottelut Heinolan kanssa pakolaisten sijoittamiseksi kuntaan. Hartolan kanssa neuvottelut ovat käynnistymässä.

– Orimattilassa on alustavaa myönteisyyttä, mutta asiaa ei vielä ole käsitelty varsinaista sopimusneuvottelua silmälläpitäen, kertoo Salonen.

Ely-keskus on pyytänyt kuntia harkitsemaan mahdollisuuksiaan pakolaisten vastaanottoon.

Kunnat ja Ely-keskukset voivat tehdä sopimuksia pakolaisten asuttamisesta kuntiin. Tällöin kunta varaa tietylle määrälle pakolaisia asunnot ja järjestää tarvittavat palvelut. Sopimuksen myötä valtio korvaa kunnille mm. kotouttamistoiminnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Mihin vastaanottokeskuksista muutetaan?

Ely-keskusten ja kuntien sopimukset ovat yleensä koskeneet kiintiöpakolaisia, joita Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan tietyn määrän vuosittain. Anita Salosen mukaan nykyisessä tilanteessa kunnat voisivat alkaa vastaanottaa sopimusten puitteissa myös vastaanottokeskusten kautta tulevia ihmisiä.

– Yleensä puhumme kiintiöpakolaisista, jotka tulevat suoraan leireiltä ja sijoitetaan kuntiin, mutta tässä tilanteessa kun turvapaikanhakijoita alkaa olla näin suuri määrä, voi myös sopia kuntapaikoista luvan saaneille turvapaikanhakijoille. Kuntapaikka on sama asia kuin asunto kunnassa.

Ihmisiä tulee muuttamaan vastaanottokeskuksista kuntiin myös ilman mitään vastaanottosopimuksia, muistuttaa työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen.

He aika aktiivisesti etsivät asuntoja vapailta markkinoilta, ja heillähän on oikeus muuttaa mihin tahansa kuntaan.

Anita Salonen

– He aika aktiivisesti etsivät asuntoja vapailta markkinoilta, ja heillähän on oikeus muuttaa mihin tahansa kuntaan. Tilanne on sellainen, että ei yksikään kunta välttämättä voi pysyä erossa tästä. On hyvin mahdollista, että kuntaan tulee pakolaistaustaisia asukkaita, ja jos vastaanottosopimusta ei ole, kunta maksaa kulut itse.

Anita Salosen mukaan Päijät-Hämeen kunnista Asikkala on ilmaissut selkeästi kielteisen kannan pakolaisten vastaanottamiseen. Muut kunnat ovat lähinnä kyselleet lisätietoja ja pohtivat kantaansa.

Hämeen Ely-keskus pyrkii aloittamaan sopimusneuvotteluja kuntien kanssa sitä mukaa, kun kunnat päättävät, ottavatko ne pakolaisia.

Päijät-Hämeessä toistaiseksi ainoastaan Lahdella on sitoumus ottaa kiintiöpakolaisia, 20 ihmistä vuodessa.