Kunnalliselämän konkari nykylamasta: "Sääntöjä purkamalla saamme aikaan vaikka mitä myönteistä"

1990-luvun lamasta Suomi selvisi markan devalvoinnin avulla. Vienti rupesi vetämään nopeasti suurten yhtiöiden yhtiöiden avulla. Nyt tilanne on euron takia toinen. Sääntöviidakosta ja itsekkyydestä on luovuttava.

Kotimaa
Halsuan eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Kalevi Lindfors.
Antti Kettumäki / Yle

Halsuan, eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Kalevi Lindfors seuraa edelleen uutisia tarkasti. Talousuutiset ovat synkkiä. Jatkuvasti väkeä vähennetään, niin kuin tehtiin noin 25 vuotta sitten synkkänä lama-aikana.

– 1990-luvulta tulevat mieleen velanotto ja valuuttalainat. Silloin kaatui suuriakin yrityksiä ja jotkut kunnatkin olivat vaikeuksissa valuuttakoriensa kanssa. Yhdessä yössä oltiin valuuttalainojen takia konkurssikypsiä, mitä ei vielä eilen oltu, pohtii Kalevi Lindfors.

Halsuan kunnassa on noin 1300 asukasta. Edellisestä lamasta kunta selvisi onnen avulla.

Henkilökunnan motivointi onnistuu paremmin pienessä kuin isossa yksikössä

Kalevi Lindforss

– Kunnassa oli onnea, ettei keritty ottamaan valuuttalainoja, vaikka ne olivat jo esityslistallakin. Onni ja varovaisuus voittivat. Halsuan pelasti myös se, että kunnassa ei ole vientiyrityksiä. Se on ollut aina enemmän alkutuotantokunta.

Devalvointi pelasti – nyt pelastaa sääntö-viidakon purkaminen

Edellisestä lamasta Suomi selvisi markan devalvoinnilla, vaikka se sai aikaan myös kovia ja kipeitä ihmiskohtaloita, kun yhdessä yössä saattoi firma mennä konkurssiin ja valuuttalainaa tuli valtavasti lisää maksettavaksi.

– Devalvoinnilla vienti alkoi kuitenkin vetämään ja meillä oli suuria yrityksiä kuten Nokia, ja myös muita suuria yrityksiä jotka laajenivat ja työllistivät. Näitä ei ole nyt ja devalvoinnin mahdollisutta ei ole. Meidän ongelma on se, että me olemme sellaisessa eurossa, jossa pitää ottaa huomioon muut maat kuten Kreikka ja Espanja riippumatta siitä, mikä meidän oma tarve olisi.

Kalevi Lindfors ei kauan mieti vinkkejä tämän hetkiseen tilanteeseen.

– Nykyinen lama johtuu myös sääntö-viidakosta. Se on muodostunut sellaiseksi, että sääntöjä hallitusti purkamalla saadaan vaikka mitä myönteistä aikaan. Säädöksiä on satoja. 1990-luvulla yritettiin purkaa sairaaloiden sääntöjä. Silloin olisi pitänyt keskittää esimerkiksi lonkkaleikkaukset ja elinsiirrot tietyille yksiköille, mutta jokainen sairaala oli itsekäs ja halusi pitää kiinni leikkauksista ja sitten kukaan ei kyennyt hallitsemaan tilannetta ja kustannukset kohosivat pilviin.

Kaikki samaan veneeseen

Kalevi Lindforsin mukaan nyt pitää pohtia vakavissaan sitä, miten muuten tämän hetken lamasta selvitään. Hän nostaa esille pienuuden tuomat hyödyt.

– Pieni on valttia. Pieni on hallittavissa. Henkilökunnan motivointi onnistuu paremmin pienessä kuin isossa yksikössä. Niissä kaikki pohtivat myös työnantajan asemaa, kun taas suuressa pohditaan liikaa omaa asemaa.

Itsekkyys on pahasta.

– Itsekkyys, ahneus ja vallanhalu saavat ihmisistä tulemaan asiantuntijoita, jotka eivät asioista tiedä mitään.

– Tällaisessa kriisitilanteessa ei ole muuta mahdollisuutta kuin ajaa asiat sillä tavalla, että jokainen kokee olevansa samassa veneessä ja soutavansa samaan suuntaan.

ANTTI KETTUMÄKI