1. yle.fi
  2. Uutiset

Jos markka olisi olemassa – Suomessa kinattaisiin taas seteleistä

Suomen viimeiseksi jääneet markkasetelit täyttävät 30 vuotta. Jos vanhat merkit pitäisivät paikkansa, olisi viimeistään ensi vuoden alusta otettu käyttöön kokonaan uudet setelit. Ja niin kuin ennenkin, taas kinattaisiin seteleiden koosta, väreistä ja ehkä jopa siitä, kumpi on setelin etupuoli. 

Kotimaan uutiset
5 000 markan seteli
Suomalaisten lompakossa voisi olla 5 000 markan seteli, jos markka olisi vielä Suomen valuutta. Suomen Pankki varautui 30 vuotta sitten laskemaan myöhemmin liikenteeseen myös Mikael Agricolan muotokuvalla varustetun viisitonnisen. Euro ehti kuitenkin ensin ja suunniteltu seteli jäi julkaisematta.Suomen Pankki

Suomen viimeinen markkojen setelisarja laskettiin lompakoihin 1986. Viimeisten markkaseteleiden aiheita ja ulkonäköä oli huolella pohdittu yli viisi vuotta. Pian seteleiden liikkeellelaskun jälkeen huomattiin ikävä asia; hyvälaatuista jälkeä tekevät värikopiokoneet olivat juuri tulleet kauppoihin. Setelisarjaa jouduttiin pian parantamaan hologrammilangoin.

Viimeinen markkojen setelisarja aiheutti edellisten seteliuudistusten tavoin kiistelyä. Satasen setelin pääväri oli vihreä ja kun vuonna 1993 joukkoon tulleen 20 euron setelin väreiksi tuli sini-keltainen, väittivät monet sekoittaneensa setelit ja maksaneensa kahdenkympin sijaan satasella.

Vuonna 1991 kolikolla korvatulla kymmenen markan setelillä oli ennen poistumistaan huonot hetkensä. Tervakosken paperitehtaalla kokeiltiin 80-luvun lopussa uusia materiaaleja kestävämpien seteleiden valmistamiseksi. Jotain meni prosessissa kuitenkin pieleen, sillä puuvillapohjaiset kympin setelit alkoivat suomalaisten taskuissa yllättäen repeillä.

Vuoden 1986 setelisarjan erikoisin seteli oli 5 000 markan seteli. Sellainen oli suunniteltu otettavaksi käyttöön, mikäli inflaation tai jonkun muun syyn vuoksi, isolle rahalle tulisi seuraavien 30 vuoden aikana tarvetta. Tarvetta ei tullut, sillä valuutta vaihtui euroon. Yhtään viisitonnista ei ehditty tehdä.

50 kopioseteli
Tällaisia seteleitä saattoi löytyä ulkomailta. Tökeröt kopiot perustuivat siihen, että setelin vastaanottaja ei tuntenut Suomen seteleitä, eikä tiennyt, mitä tekstissä lukee. Suomen Pankki

Väärä koko ja väärä kieli väärällä puolella

Vuoden 1955 seteliuudistus aiheutti suurempaakin riitaa. Erityisesti arvosteltiin sitä, että kaikki setelit olivat ensimmäistä kertaa samankokoisia. Väriä sen ajan seteleissä oli käytetty kitsaasti, joten kansa väitti sekoittavansa setelit liian helposti keskenään. Satanen menikin uusiksi, kun värejä piti sekaantumisten vuoksi kirkastaa.

10 000 markan seteli
Vuoden 1955 kymmenen tuhannen markan setelissäkin vaakunapuolella teksti oli ruotsiksi. Kiistaa aiheutti, että monien mielestä setelin vaakunapuoli oli setelin etupuoli. Suomen Pankki

Myös joulukuussa 1955 esitelty 500 markan seteli meni vaihtoon. Pikaisen uusimistarpeen aiheutti kieliselkkaus. Viisisatasen etupuolella teksti oli suomeksi ja takapuolella ruotsiksi. Moinen hermostutti osaa suomalaisista, sillä setelin takapuolella oli vaakuna.

Osan mielestä vaakunapuoli oli setelin etupuoli. Tammikuussa 1957 painosta tuli kompromissi. Vaakunapuolella teksti oli sekä suomeksi että ruotsiksi.

Vuoden 1963 rahauudistus pudotti tutuista seteleistä kaksi nollaa pois. Rahanarvon muuttumisen yhteydessä myös muiden seteleiden takapuolen tekstitys muuttui kaksikieliseksi. Muutoin Tapio Wirkkalan laatimat alkuperäiset setelimallit jäivät voimaan.

Elävä Kekkonen liian tuhdissa setelissä

Inflaatio teki ihmeitä ja Suomen suurimmalla setelillä, satasella, ei 70-luvulla enää ollut riittävästi ostovoimaa. Vuonna 1975 Suomeen saatiin 500 markan seteli presidentti Kekkosen muotokuvalla.

500 markan seteli
Suomen Pankki

Kekkonen päätyi kuvaan sen jälkeen, kun pankkivaltuuston puheenjohtaja Harri Holkeri oli hyvin epävirallisesti kysynyt Kekkoselta lupaa. Aihe oli hieman arka, sillä toisin kuin diktatuureissa ja kuningaskunnissa, länsimaisissa tasavalloissa elossa olevan ja istuvan päämiehen painamista seteliin pidettiin outona.

Kekkonen täytti 75-vuotta 3. syyskuuta 1975. Pankkivaltuuston jäsentä Veikko Vennamoa ihmetytti setelin liikkeeseenlaskun ja syntymäpäivän yhdistäminen. Vennamo vaatikin kunnon perusteluja, mihin kukaan suomalainen voi tarvita näin isoa seteliä.

Lue seuraavaksi