Olohuoneen voi laajentaa koko kaupunkiin – yksinasuvan koti ei rajoitu asuntoon

Yhä useampi suomalainen asuu yksin pienessä keskusta-asunnossa, jolloin kavereita mennään tapaamaan ulos kaupungille. Toisaalta taloyhtiöihin rakennetaan taas muitakin yhteisiä tiloja kuin saunoja.

Kotimaa
Yksiön pohjapiirros
Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy

Suomessa asuu yksin yli miljoona henkeä. Yhden hengen talouksien määrä kasvaa kovaa vauhtia, vuodessa keskimäärin 15 000 asuntokunnalla. Tulevaisuuden kaupungissa yhä useampi asuu yksin, keskustan lähellä, pienessä kerrostaloasunnossa.

– Pienten uusien asuntojen ostajien pääryhmä sijoittajien jälkeen ovat nuoret ensiasunnon ostajat, ja toinen pääryhmä ovat iäkkäät ihmiset, jotka haluavat itselleen nykyaikaisen kodin, sanoo Skanska talorakennuksen Oulun myyntipäällikkö Maarit Nevalainen.

Yksiöt ovat helposti koppimaisia

Yksinasuville on tärkeää päästä asumaan lähelle liikenneyhteyksiä, viheralueita, kauppoja ja palveluita. Suurin kysyntä ja rakennuspaine kohdistuu kaupunkien keskustoihin, joihin rakentaminen on kallista. Hinnat pystytään pitämään kohtuullisina rakentamalla entistä pienempiä asuntoja.

– Tuntuu siltä, että varsinkin kaupunkialueilla neliöitä on entistä vähemmän, ja kun niihin vähiinkin neliöihin halutaan huoneita, asunnot eivät ole avaria vaan tulee helposti koppiutumista, sanoo arkkitehti Antti Partanen Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:stä.

Esimerkiksi Oulun keskustaan rakennetaan parhaillaan yksiöitä, miniasuntoja, joissa on 25 ja 26 neliömetriä.

Asunto laajenee muualle taloon

Mielelläni näkisin, että saunan lisäksi siellä voisi olla muitakin yhteisiä tiloja.

Antti Partanen

Vaikka yksiö on monesti tilapäisratkaisu, tulevaisuudessa se on yhä useammin pysyvä koti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kehitys on johtanut siihen, että sinne on syntynyt naapurustoja, jotka elävät sinkkukulttuurin ympäröiminä.

Pienten asuntojen ja yhden hengen talouksien yleistymisen takia jotkut kodin toiminnot siirtyvät yhä enemmän asunnon ulkopuolelle.

– Olisi hienoa, jos kerrostalokokonaisuus rakentuisi niin, että olisi asunto jossa levähdetään ja ollaan, mutta lisäksi olisi yhteistiloja muualla talossa, hahmottelee arkkitehti Joona Koskelo Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:stä.

Yhteistilojen rakentaminen on vuosikymmenten jälkeen pikkuhiljaa yleistymässä, toistaiseksi aika perinteisellä tavalla.

– Oulun keskustaan on rakennettu korkeita taloja, joissa on kattokerroksessa yhteissauna. Mielelläni näkisin, että saunan lisäksi siellä voisi olla muitakin yhteisiä tiloja, Partanen pohdiskelee.

Esimerkiksi ylimpään kerrokseen rakennetut yhteiset tilat ovat näköalaltaan ja viihtyvyydeltään toista kuin vanhojen kerrostalojen ensimmäiseen kerrokseen rakennetut sokkeloiset ja ahtaat tilat. Modernia tilaa voisi käyttää vaikka sosiaalisten suhteiden hoitamiseen.

– Saunaosaston yhteydessä olevalla yhteisellä olohuoneella voisi olla käyttöä vaikka perhejuhlissa, kun yksiöön ei mahdu kaikki ystävät ja sukulaiset, sanoo arkkitehti Joona Koskelo.

Yksiö on enemmänkin tukikohta, johon tullaan yöpymään ja ruokaa laittamaan.

Antti Partanen

Yhteisten tilojen yleistymistä hidastaa se, että ne eivät ole niin sanottuja myytäviä neliöitä.

–Asuntoneliöt ovat niitä, joita ihminen ostaa, joten ostotilanteessa on vaikea hahmottaa, että maksaisi lisää neliöistä, jotka ovat yhteiskäytössä, sanoo Koskelo.

Kotina miljoona neliötä

Kun omassa kodissa neliöitä on vähän, olohuonettaan voi laajentaa koko kaupunkiin.

– Keskusta-alueesta, kaduista ja sen ravintoloista voidaan puhua julkisena olohuoneena. Ajatus silloin on, että yksiö on enemmänkin tukikohta, johon tullaan yöpymään ja ruokaa laittamaan, ja vapaa-aikana lipua väljemmille vesille, Partanen pohtii.

Julkinen olohuone-ajattelu luo haasteita myös kaupunkisuunnittelulle. Kohtuuhintaisten asuntojen lisäksi kaupungin pitäisi pystyä tarjoamaan monenlaisia palveluita ja ympäristön, jossa ihminen viihtyy ja tuntee olonsa kotoisaksi.

Haastetta lisää se, että yksinasuvien ryhmä on monenkirjava. Yhteistä on vain se, että he todellakin asuvat yksin.

– Pienten uusien asuntojen ostajien pääryhmä sijoittajien jälkeen ovat nuoret ensiasunnon ostajat, ja toinen pääryhmä ovat iäkkäät ihmiset, jotka haluavat itselleen nykyaikaisen kodin, sanoo Skanska talorakennuksen Oulun myyntipäällikkö Maarit Nevalainen.

Yhden henkilön talouksia oli vuonna 2014 lähes 1,1 miljoonaa, mikä on 42 prosenttia kaikista asuntokunnista. Aikuisväestöstä yksin asui joka neljäs. Yhden hengen talouksien määrä kasvaa maailmanlaajuisesti.