Kampanjointi kirkkoherranvaaleissa pääsi pannasta – radiomainos voi olla vielä liikaa

Muun muassa Kuusamossa sunnuntaina järjestettävissä kirkkoherranvaaleissa kampanjointia on käyty esimerkiksi facebookissa. Aiemmin kirkkolaissa papilta kiellettiin äänten keräily vaalien yhteydessä.

Kotimaa
Kuusamon Pyhän Ristin kirkko
Ensio Karjalainen / Yle

Kirkko ei paheksu enää kirkkoherranvaalien yhteydessä ehdokkaiden vaalikampanjointia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kampanjointia ei myöskään kielletä erillisillä kirkollisilla säädöksillä.

– Ehdokkaan oma nettisivu vaalien yhteydessä ei ole enää mikään ongelma, sanoo piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.

Ohjeistukset ovat olleet takavuosina toisenlaiset. Kirkkolaissa oli aiemmin säännös, joka kielsi papilta äänten keräilyn ja vaalisaarnassa "omaan puoleensa" puhumisen.

Pyrkyryyttä ei katsottu suopeasti

Vanhan kirkollisen perinteen mukaan piispaksi ei pyritä. Piispanvirka, kuten myös kirkkoherran, on palvelijan virka.

Papinvaalin alkuperäinen periaate on ollut, että seurakunta ”kutsuu” itselleen papin. Näin ollen ehdokkaan suhde äänestäjiin on ollut hyvin passiivinen.

– On puhdasta pragmatiikkaa, että jos henkilö on ehdolla kirkkoherraksi ja ihmiset äänestävät häntä niin kyllä ehdokkaan pitää myös antaa tietoa itsestään, toteaa piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.

Komulainen muistuttaa, että Suomessa myös piispanvaaliehdokkailla on ollut omia nettisivuja.

– Jos kampanjointi laajenee vaikkapa kaupallisen radion kanaville tai ehdokas jakelee esitteitä torilla, silloin alkaa tulla risteäviä mielipiteitä kampanjoinnista.

Some-kampanjointia Kuusamossa

Muun muassa Kuusamossa sunnuntaina 4. lokakuuta järjestettävässä kirkkoherranvaalissa kampanjointia on käyty esimerkiksi facebookissa.

Yhdellä kolmesta ehdokkaasta on näkyvä tukisivu, jolla on lähes 500 tykkäystä. Kampanjointia ehdokkaan puolesta käydään sivustolla lähes päivittäin.

Kallion seurakunnan vaali säväytti

Vuonna 2012 kohistiin Helsingin Kallion kirkkoherranvaalin ympärillä, kun julkisuudesta tuttu pappi Teemu Laajasalo valittiin Kallion seurakunnan kirkkoherraksi. Kampanjointi kirkkoherranvirkaan oli hyvinkin näkyvää.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Maarit Hytösen mielestä sosiaalisessa mediassa käytävällä kampanjoinnilla on alueesta riippuen myönteinen tai kielteinen vaikutus seurakuntalaisiin.

– Luulen, että esimerkiksi Helsingin seudulla nettikampanjointiin voidaan suhtautua suopeammin kuin maaseudulla.

Näkyvyys voi herätellä äänestäjiä

Hytösen mukaan voidaan pohtia myös sitä, nostaako kampanjointi sosiaalisessa mediassa äänestysaktiivisuutta kirkollisissa vaaleissa.

Jo vuonna 2006 kirkkohallituksen asettama työryhmä teki johtopäätöksen, jonka mukaan verkkoviestinnän merkitys vaaleissa kasvaa nopeasti.

– Ei ole syytä pyrkiä estämään ehdokkaiden tukiryhmien toimintaa. Se on luonteva osa normaalia vaalityötä. Oman papin valitseminen kuuluu seurakuntalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin, työryhmä toteaa lausunnossaan.

Kuusamon kirkkoherranvaalissa ensimmäisellä vaalisijalla on Kuusamon seurakunnan kappalainen Taina Manninen, toisella vaalisijalla Posion seurakunnan kirkkohera Leena Pudas ja kolmannella vaalisijalla Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra Tuomo Törmänen.