Kollilta pallit pois – Kuulostaa inhalta, mutta suojelee kissaa

Kastroitu kolli ei ole niin herkkä karkailemaan kuin kuohimaton kanssaveljensä. Se säästyy paremmin tappeluilta ja karkumatkojen onnettomuuksilta. Eikä astu kaikkia vastaan osuvia katteja. Kulkukollista tulee kotikissa.

kissa
Kissojen kastraatiotempaus Riihimäellä 2015, Hausjärven Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Mäki
Kollitempauksen kissat tulevat ensin kirjattaviksi, sitten eläinlääkärin tarkastukseen, rauhoitettaviksi ja lopuksi varsinaiseen leikkaukseen, näyttää Hausjärven Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Mäki.Markku Karvonen / Yle

Riihimäkeläisellä eläinlääkäriasemalla on vastaanottotiskillä pientä jonoa, kun kissanomistajia saapuu nuorten kollien kuljetuslaatikoineen. Enimmäkseen kissat ovat keväällä syntyneitä, noin puolen vuoden ikäisiä. Aseman odotushuoneessa aamun aikaisemmat odottavat hermostuneina, että heidän kollinsa saapuu leikkauksesta. Syksy ja Eläinten viikko on hyvä aika kollitempaukselle, sanoo Hausjärven Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Mäki.

Tällä kertaa pallinsa menettää pari tusinaa kollia. Yksi vuoden ikään ehtinyt ei malttanut odottaa tempausaamua, vaan oli illalla ottanut ritolat. Käsitys siitä milloin kissa tai koira on hyvä leikata, on muuttunut, kertoo Päivi Mäki. Nykyään kollilta on hyvä nipsaista kollius jo noin 4 kuukauden iässä.

Homma käy kuin liukuhihnalla

Kollit otetaan vastaan, merkitään tiedot, varmistetaan että kolli on ohjeiden mukaisessa leikkauskunnossa, muistutetaan leikkauksen jälkeisestä hoidosta, ja laitetaan rauhoitettavaksi. Samalla kissan terveydentila tarkastetaan, kolli saa rokotuksen ja sirun.

Päivi Mäki muistuttaa vielä sirun merkityksestä. Heidän tempauksessaan kaikki kissat sirutetaan. Se on kissalle kuin henkivakuutus. Jos se karkaa ja päätyy löytöeläinhoitolaan, omistaja selviää rekisteristä nopeasti ja kissa pääsee kotiin.

Auts, sattuuko se?

Ei satu, sanoo Päivi Mäki. Kissa on saanut rauhoittavan piikin, ei juuri kastraatiota huomaa, ja nuoret kollit toipuvat yllättävän nopeasti. Toki leikkaus on aina leikkaus, mutta ohjeita noudattamalla turvallinen. Yhdistys on järjestänyt kollitempauksia pian parikymmentä vuotta, ja kaikkiaan ilman pallejaan tempauksesta on lähtenyt yli 600 kissaa.

Miksi ihmiset toivat kollejaan? Päivi Mäki sanoo että sekä siru että kastraatio parantavat kissan ja omistajien elämää. Kissa ei ole niin herkkä karkailemaan. Kollin kastraatio korostaa sen lemmikkimäisiä piirteitä, eikä siitä tule kulkukollia.

Leikkaamaton kolli joutuu harvemmin tappeluihin, joissa se voi vahingoittua. Samoin karkumatkat lisäävät onnettomuusriskiä, kuten auton alle jäämistä. Eikä se palliton kolli merkkaile niin paljon. Ja eläinsuojelijana Päivi Mäki iloitsee kun ei-toivottuja pentueita syntyy vähemmän.