Saksalaistaitelija Anselm Kiefer lehdelle: Minussa on Hitlerin atomi

Saksalaistaiteilija Anselm Kiefer nosti natsi-Saksan töissään esille jo 70-luvulla. Siitä sukeutui skandaali. Nyt Kiefer on esillä Serlachius-museoissa Mäntässä. Kyse on Pohjoismaiden ehkä hienoimmasta Kiefer-näyttelystä koskaan.

kuvataide
Anselm Kiefer
Anselm KieferRolf Haid

Anselm Kiefer on Suomessa esillä laajemmin kuin koskaan.

Serlachius-museot Mäntässä esittää lähes 30 monumentaaliteosta saksalaistaitelijalta, jota pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä elossa olevista nykytaiteilijoista.

Kiefer itse ei saapunut näyttelynsä avajaisiin nykytaiteen museo Göstaan, mutta näyttelyn saksalainen kuraattori Walter Smerling kertoo, että hän tulee todennäköisesti Kieferin kanssa Mänttään seuraavien kolmen neljän kuukauden aikana, eli viimeistään tammikuussa.

– Kiefer on erittäin kiinnostunut näyttelyistään, mutta hän ei pidä avajaisista ja suurista ihmismääristä, Smerling toteaa.

Kieferiltä ei myöskään herunut edes puhelinhaastattelua Yle Uutisille.

70-vuotias taitelija oli viimeksi laajasti esillä viime vuonna, kun Royal Academy Lontoossa järjesti Kieferin retrospektiivin eli takautuvan näyttelyn.

Silloin saksalaistaiteilija antoi muutaman haastattelun brittiläisille laatulehdille.

Maalaus hajonneesta rakennelmasta.
Anselm Kiefer: Der Fruchtbare HalbmondSampo Linkoneva

Teokset lainassa grynderiltä

Mäntässä esillä olevat Kieferin teokset on lainattu saksalaiselta taiteen kerääjältä Hans Grothelta.

85-vuotias Grothe on kerännyt Kieferin töitä yli kaksikymmentä vuotta ja työ jatkuu yhä.

Grynderinä ja sijoittajana vaurastuneella Grothella on nykyisin yksi maailman laajimmista Kiefer-kokoelmista.

– Kiefer on filosofinen maalari. Jokainen teos johtaa keskusteluun. Työt ovat monimerkityksellisiä ja niitä voi tulkita monin eri tavoin, Grothe toteaa.

Mäntän Kiefer-näyttelyssä vieraillut Grothe ihastui Gösta-paviljongin arkkitehtuurin ja näyttelyn ripustukseen.

Näyttelyn kuraattori puolestaan kertoi, että Gösta-paviljongin yksi osa on tarkoitus rekonstruoida seuraavaan Grothe-kokoelmaan perustuvaan Kiefer-näyttelyyn.

Siinä kapenevaa, kolmion muotoista tilaa hallitsee valtava Kasvien salainen elämä Robert Fluddille –niminen teos, jossa yhdistyvät mikro- ja makrokosmos, eli pienoismaailma ja maailmankaikkeus.

Kiefer ammentaa aiheitaan muun muassa muinaiskansojen mytologista, juutalaisten salaopista kabbalasta, runoudesta ja Saksan lähihistoriasta.

– Kiefer on yksi harvoista saksalaismaalareista, joka on käsitellyt natsiajan ongelmia, Grothe toteaa.

Grothe oli itse teinipoika kun natsi-Saksa kukistui.

– Kiefer viittaa töissään myös juutalaisten historiaan ja mytologiaan, hän jatkaa.

Ruosteenvärinen taideteos.
Voyage au bout de la NuitSampo Linkoneva

Natsi-saksa taiteeseen

Vuonna 1945 syntynyt Kiefer aiheutti Saksassa skandaalin jo uransa alkuvaiheessa käsittelemällä natsi-Saksaa ja sen hirmutekoja taiteessaan.

Kiefer pukeutui taideopiskelijana isänsä natsiunivormuun ja teki kameralle Heil Hitler -tervehdyksiä toisen maailmansodan taistelupaikoilla ja Rooman Colosseumilla. Sen seurauksena Kieferiä syytettiin 70-luvulla uusnatsiksi, vaikka taiteilija yritti tuoda esille maansa kipeän menneisyyden, joka oli Kieferin mielestä lakaistu maton alle.

Seuraavaksi Kiefer iski Venetsian biennaalissa, jossa hän edusti Saksaa yhdessä Georg Baselitzin kanssa vuonna 1980. Kieferin suurista maalauksista tuli väistämättä mieleen natsi-Saksan keskitysleirien tyhjät parakit. Näyttelystä tuli Kieferin kansainvälinen läpimurto, vaikka Saksassa pelättiin, miten muu maailma suhtautuisi hämmentäviin ja hyökkääviin töihin.

Myös taiteen kerääjät sähköistyivät. Ensin Kieferiä alkoivat ostaa Hollannin juutalaiset, sen jälkeen markkinat avautuivat Yhdysvalloissa.

Kieferin mukaan suurin osa hänen töistään on juutalaisten taidekeräilijöiden hallussa.

Kieferin pidetään myös arkeologisena taiteilijana, joka nostaa historiasta esille asioita, jotka vaikuttavat tulevaisuuteemme.

Hän uskoo, että mikään tuhottu ei koskaan häviä.

”Uskon, että minussa on yksi tai kaksi Hitlerin atomia”, Kiefer provosoi brittiläisen the Guardian -lehden haastattelussa viime vuonna. Taiteilija lisäsi, että hänen miljoonien atomiensa joukossa on myös yksi Shakespearelta ja yksi Nietzscheltä.

Taideteos.
Am Anfang -teos.Sampo Linkoneva

Poltetut metsät

Kieferin taiteessa voi nähdä toisessa maailmansodassa tuhottujen saksalaiskapunkien rauniokasat ja poltetut, hiiltyneet metsät.

Kuollut, mustunut auringonkukka kulkee aihiona läpi Kieferin taiteen.

Omakuvassa Kiefer makaa selällään pellolla, jota hallitsee kaksi valtavaa, mustaa auringonkukkaa.

Kiefer on kertonut useassa eri yhteydessä, että hollantilainen Vincent van Gogh on yksi hänen suurista esikuvistaan.

Kiefer käyttää rohkeasti eri materiaaleja, ja hän on erityisen viehättynyt raskaasta lyijystä. Mäntässä on esillä kokonaan lyijystä tehty teos Sol Invictus Elagabal, joka painaa niin paljon, että museon lattia piti tukea teosta varten.

Taiteilija myös kierrättää teostensa materiaaleja, maalaa päälle ja käyttää vanhoja paloja sieltä täältä uusissa teoksissaan, joissa vanhojen teosten nimet voivat syttyä uudestaan eloon jossain toisessa muodossa.

Kieferin töistä tiedetään, että ne rapistuvat ja hapertuvat, etenkin auringonkukkien osalta. Toisinaan Kiefer jättää teoksensa tahallaan luonnon armoille.

Royal Academyn henkilökunta keräsi viime vuonna kiltisti auringonkukista varisseet siemenet talteen, ja palautti ne taitelijalle, mutta Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen suhtautuu asiaan rennommin.

– Kiefer on sanonut, että jos auringonkukka putoaa teoksesta, pankaa uusi tilalle, Sivonen kertoo.

Kuva taidenäyttelyn tiloista.
Sampo Linkoneva

Studio on pienoismaailma

Kiefer muutti 90-luvun alussa Saksasta Ranskaan. Kieferin Mäntän-näyttelyn kuraattori Smerling toteaa, ettei muutossa ollut mitään dramaattista, vaikka voisi hyvin ajatella, että Kiefer ei lopulta tullut toimeen maanmiestensä kanssa.

Kieferin ensimmäinen Ranskan-studio oli entinen silkkitehdas, jonka rakennuksiin taiteilija alkoi tehdä teoksiaan ja installaatioitaan. La Ribaute -nimisestä tilasta tuli itsessään mittava taideteos.

Kun Kiefer muutti sinne, tavaraa siirtyi Saksasta seitsemänkymmentä rekkalastillista.

Nyt Kiefer tekee töitä Pariisin lähellä Croissy-Beaubourgissa entisessä tavaratalossa, jossa on tilaa 30 000 neliötä.

– Se on jo nyt liian pieni, Smerling kertoo.

”Taidetehtaassaan” työskentelevä Kiefer on ihmisenä yhä melkoinen mysteeri.

– Hän on melkein työholisti, joka tekee töitä 14-16 tuntia päivässä. Olen kysynyt häneltä, mistä hänen voimansa oikein tulevat.

Kieferille taiteen tekeminen vaikuttaa pakkomielteeltä.

Hänen suuri taloudellinen tukijansa ja keräilijänsä Hans Grothe puolestaan kertoo tulevansa hyvin Kieferin kanssa toimeen.

– Kiefer pitää minusta, mutta minulle hän on silti etäinen, Grothe toteaa.