Ihmisoikeusjärjestö tuomitsee: Filippiineillä lapset kaivavat kultaa veden alla

Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestö paljasti, että tuhannet lapset vaarantavat henkensä kaivamalla kultaa maan pienillä laittomilla kaivoksilla syrjäisissä provinsseissa.

Ulkomaat
Lapset sukeltavat Filippiineillä samean ruskean veden alle jopa kymmenen metrin syvyyteen kaivamaan kultaa.
Lapset sukeltavat Filippiineillä jopa kymmenen metrin syvyyteen kaivamaan kultaa.Human Rights Watch

Kellon ympäri kymmenien metrien syvyydessä – tämä on lasten arkea Filippiinien äärimmäisen köyhissä kylissä kaivosalueilla. Lapset tienaavat palkkaa noin 4-6 euroa päivässä, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoo tuoreessa raportissaan.

Järjestön edustajat kertoivat Manilassa, että he näkivät nuorimmillaan 9-vuotiaita lapsia kenttätutkimuksessaan Camarines Norten ja Masbaten provinsseissa alkeellisissa oloissa.

Lapset sukeltavat veteen hengittäen vain putken kautta tai laskeutuvat 25 metriä syviin tunneleihin.

Human Rights Watch -järjestön tutkija Carlos Conde

Lapset ahtautuvat jopa 25 metriä syviin maan alla kultasuonien perässä risteileviin tunneleihin.

Lapset sukeltavat samean ruskean veden alle jopa kymmenen metrin syvyyteen kaivamaan kultaa. Lapset pysyttelevät pinnan alla tuntikausia hengittäen ohuen putken kautta.

Jos dieselillä toimiva kompressori lopettaa toiminnan, syvyyksissä työskentelevä lapsi voi tukehtua ja hukkua.

Lapset uivat elohopeajärvessä

Lapset työskentelevät ja leikkivät vesissä, joihin on kulkeutunut jätteen mukaan elohopeaa, Human Rights Watch sanoo.
Lapset työskentelevät ja leikkivät vesissä, joihin on kulkeutunut jätteen mukaan elohopeaa, Human Rights Watch sanoo.Human Rights Watch

Lapset myös käsittelevät keskushermostolle myrkyllistä elohopeaa paljain käsin. Elohopeaa sekoitetaan malmiin ja kuumennetaan puhtaan kullan erottamiseksi ja amalgaamin tuottamiseksi.

Järjestön edustajat näkivät, kuinka elohopeaa kulkeutui jätteen mukana jokeen, jossa lapset leikkivät.

– Lapset sukeltavat veteen hengittäen vain putken kautta tai laskeutuvat 25 metriä syviin tunneleihin. Meille kerrottiin kahdesta alaikäisen kuolemasta. 17-vuotias nuorukainen kuoli tunnelissa, jossa happipumppu ei toiminut, Human Rights Watch -järjestön Filippiinien tutkija Carlos Conde kuvasi Manilassa.

Hän oli mukana haastattelemassa 135 ihmistä, joista 65 oli kultaa kaivavia lapsia.

"Pelkäsin, koska oli niin pimeää ja syvää"

– Kaivoksilla työskenteleviä lapsia on vähän verrattuna maatalouden plantaaseilla työskentelevien määrään. Näissä kaivoksissa työskentelee 10 000–18 000 lasta. Mutta heidän olonsa ovat paljon vaarallisemmat kuin muilla aloilla, Conde sanoo.

Näimme 9-vuotiaita lapsia käsittelemässä elohopeaa.

Human Rights Watch -järjestön tutkija Carlos Conde

Kaivostyö altistaa sairauksille ja kuolemalle. Veden alla lapsia uhkaa hukkuminen, jos dieselillä toimiva kompressori menee rikki.

– Näimme 9-vuotiaita lapsia käsittelemässä elohopeaa ja polttamassa sitä. He hengittävät elohopean myrkkykaasuja. Heillä ei ollut päällään suojapukuja tai kasvosuojia. Elohopeamyrkytys on todella vaarallinen tila, Carlos Conde kertoo.

Lapset kertoivat Human Rights Watchille peloistaan.

– Menin veden alle ensimmäistä kertaa 13-vuotiaana. Pelkäsin, koska oli niin pimeää ja syvää, yksi pojista kertoi Human Rights Watchille.

Laittomat kaivokset suuri ongelma syrjäseuduilla

Lapset sukeltavat veteen hengittäen vain putken kautta, HRW:n raportti kertoo.
Lapset sukeltavat veteen hengittäen vain putken kautta, HRW:n raportti kertoo.Human Rights Watch

Lapset kertoivat järjestölle pelkäävänsä kaivostunneleiden romahtamista ja hukkumista. He kärsivät infektioista ja kivuista.

– Lapset työskentelevät jopa 18-24 tuntia kerrallaan tunneleissa. Heille syötetään laittomia lääkkeitä, jotta he pysyvät hereillä. He työskentelevät kuusi päivää viikossa, kertoo Anna-Leah Escresa Ekumeenisesta työvoiman koulutus- ja tutkimusinstituutista, joka kampanjoi lapsityövoiman käyttöä vastaan. Escrera oli mukana kenttätutkimuksessa.

Filippiinien kaivosviraston apulaisjohtajan Elmer Billedon mukaan hallitus tiedostaa, että laittomat kaivokset ja lapsityövoiman käyttö ovat iso ongelma.

– Pienet, laittomat kaivokset ovat iso ongelma syrjäseuduilla. Tarkkailemme nyt tiiviisti heidän toimiaan ja olemme kehottaneet aluetoimistojamme pysäyttämään niiden toiminnan, sanoo Billedo.

Filippiineillä tiukat lait kieltävät lapsityövoiman käytön ja laittoman kaivostoiminnan. Mutta molemmat rehottavat. Laittomien kaivosten lopettamisen tekee vaikeaksi se, että kaivokset ovat usein paikallisten liikemiesten ja poliitikkojen omistuksessa tai suojeluksessa.

HRW: Filippiinien parannettava valvontaa ja työoloja

– Filippiinien hallituksen pitäisi kieltää elohopean käyttö ja kompressorien avulla tehty kaivuu. Sen pitäisi tarjota mahdollisuuksia elantoon köyhillä alueilla. Lasten työskentely johtuu köyhyydestä. Vaikka lait olisivat olemassa, perheet ovat riippuvaisia kultakaivoksilta saamistaan tuloista. 4-6 euron päiväpalkka auttaa taas päivän eteenpäin, sanoo Carlos Conde.

Human Rights Watchin haastattelemat perheet tienasivat yleensä noin 100 euroa kuussa.

Filippiineillä noin kolme miljoonaa lasta tekee töitä, heistä suuri osa vaarallisissa olosuhteissa muun muassa plantaaseilla. Maaseudulla yläasteikäisistä vain 55 prosenttia käy koulua.

Filippiinit on maailman 20. suurin kullantuottaja. Maassa toimii niin kansainvälisiä isoja kaivosyhtiöitä kuin pieniä paikallisia kaivoksia. Osa pienistä kaivoksista on laillisia, osa laittomia.

Filippiinien keskuspankki ostaa tuottajilta kultaa, mutta se ei tarkista, millaisista oloista kulta tuodaan. Osa kullasta päätyy markkinoille salakuljettajien kautta.