"Influenssarokote on täysin turha" – Mursimme viisi sitkeintä myyttiä

Voiko rokotteesta sairastua? Tarvitseeko terve lapsi rokottaa? Miksi influenssarokote pitää ottaa joka vuosi uudestaan? Pyysimme asiantuntijoita vastaamaan.

Kotimaa
Nuorelle naiselle annetaan rokotus.
Yle

Sosiaalisessa mediassa liikkuu liuta huhuja ja tarinoita influenssasta ja etenkin influenssarokotteesta. Pyysimme kahta infektiotautien asiantuntijaa, THL:n ylilääkäriä Hanna Nohynekia ja Turun kaupungilla tartuntataudeista vastaavaa ylilääkäriä Jane Marttilaa, kumoamaan syvällä istuvat myytit.

Onko lapsella oikeus terveyteen vai pidetäänkö influenssaa niin mitättömänä, että terve lapsi ei siihen sairastuessaan olisi kovin kipeä.

Hanna Nohynek

1. Olen ottanut rokotteen kerran ja makasin sen jälkeen päiväkausia sängyssä. Olisikohan tauti iskenyt yhtä pahana tai ollenkaan, jos en olisi ottanut rokotetta?

Jane Marttila: Rokotteesta ei voi sairastua influenssaan. Tämä on urbaani legenda, jolle ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Rokote on antigeeniseos, jossa on palasia kolmesta erilaisesta viruksesta. Suomessa hengitystieinfektiot alkavat, kun koulut alkavat ja loppuvat. Koko sen ajan on enemmän tai vähemmän infektioita liikkeellä. Yleensä joku niistä osuu kohdalle.

Hanna Nohynek: Jos on sairastunut, pitää kysyä, onko tautia edes todettu influenssaksi. Ihmisillä on vääriä odotuksia siitä, että influenssarokote estäisi kaikkia mahdollisia flunssia. Näinhän ei ole. Meillä on yli 200 erilaista hengitystievirusta.

Jos on sairaanhoitaja eikä ota rokotetta, voi kysyä, onko oikeassa paikassa töissä.

Hanna Nohynek

2. Ymmärrän, että sairaat, vanhukset ja muut riskiryhmät tarvitsevat suojaa, mutta perusterveelle lapselle on ihan turhaa ottaa rokote.

Hanna Nohynek: Kauden aikana noin 20–30 prosenttia pikkulapsista sairastaa influenssan. Lievänkin influenssan jälkitauteina on korvatulehdusta ja keuhkoputkentulehdusta. Voi olla keuhkokuumettakin. Täytyy sitten kysyä vanhemmilta, että mikä se lapsen oikeus on. Onko lapsella oikeus terveyteen vai pidetäänkö influenssaa niin mitättömänä, että terve lapsi ei siihen sairastuessaan olisi kovin kipeä. Tämä on kyllä virheajatus. Täysin terveetkin lapset ovat useita päiviä kuumeessa ja jopa kolmannes heistä saa jälkitauteja. Rokottamisella ne olisivat valtaosin estettävissä.

Jane Marttila: Lapselle tulee helposti kuume. Influenssaan liittyy pitkä kuumejakso ja korkea kuume. Ensin lapsi sairastaa viikon influenssaa. Sitten hän on pari päivää parempi. Sen jälkeen tulee korvatulehdus. Jos perheessä on useampi lapsi, niin siinähän se talvi sitten mukavasti menikin. Lapset myös helposti vievät tautia eteenpäin. Kun lapsia hoidetaan, sairastuvat helposti myös vanhemmat ja isovanhemmat.

Influenssa on ainut hengitystieinfektio, joka saa aikuisen ihmisen sellaiseen kuntoon, että miettii, selviänkö tästä.

Jane Marttila

3. Ei rokotetta tarvitse joka vuosi uusia. Sama virus se kumminkin on. Kaiken maailman superinfluenssat ovat vain median pelottelua.

Hanna Nohynek: Mistään superinfluenssasta ei ole merkkejä. Se virus, mitä on Kaakkois-Aasiasta ja eteläisestä Afrikasta on eristetty, on sellaista virustyyppiä, mihin tämä nyt annettava rokote antaa hyvän suojan. Influenssa on jatkuvasti yhden askeleen ihmistä edellä ja muuntautuu jatkuvasti.

Jane Marttila: Influenssaepidemia tulee joka vuosi, mutta niihin liittyy eroja. Erilaiset influenssat aiheuttavat erilaista tautia. Esimerkiksi H3N2 aiheuttaa pahemman epidemian ja on erityisesti vanhuksille paha tauti. H1N1 on pikkaisen helpompi vanhuksille, mutta terveille aikuisille saattaa tulla vaikea tauti. Tänne odotetaan nyt H3N2-tyyppistä virusta.

Rokotusvastaisuus on monelle tunneasia. Tunnetta on vaikea kumota.

Jane Marttila

4. Sikainfluenssan jälkeen en ole ottanut enkä anna lasteni ottaa yhtään ylimääräistä rokotetta. Ties minkälaisia sivuvaikutuksia niillä on.

Hanna Nohynek: Rokotteen ottamista ei pidä pelätä. Ne pistettävät rokotteet, joita käytämme, ovat olleet käytössä 70-luvulta. Toki ne voivat aiheuttaa vakavan allergisen reaktion, mutta se on hyvin harvinaista. Yksi miljoonasta voi saada sen.

Jane Marttila: Pandemrixiin liittyi narkolepsiariski mahdollisesti tehosteaineen vuoksi. Kausi-influenssarokotteessa ei sitä ole. Ihmisellä on oikeus tehdä itse päätöksiä, mutta Turun kaupungin lääkäreistä 80 prosenttia ottaa rokotteen. Se kertoo siitä, että rokotteeseen luotetaan. Rokotusvastaisuus on monelle tunneasia. Tunnetta on vaikea kumota.

Sairaalasta ja hoitokodeista ei saa tulla virusten pesiä.

Hanna Nohynek

5. Iäkkäille vanhemmilleni suosittelin rokotteen ottamista ja lapsille aion ottaa myös. Itselleni en enää viitsi rokotetta ottaa. Ei perhe kuitenkaan saa tartuntaa, vaikka minä sairastuisin, koska heillä on rokote.

Hanna Nohynek: Tartuttaa voi jo päivää ennen, kun oireet ilmestyvät – ja voi tartuttaa vaikka sen oman sairaan äitinsä. Tästä syystä suosittelemme myös terveydenhuollon ammattilaisille rokotetta. Jos menee sairaalaan tai vanhainkotiin, on voitava luottaa siihen, että hoitava henkilökunta on influenssakautena rokotettu. Jos on sairaanhoitaja eikä ota rokotetta, voi kysyä, onko oikeassa paikassa töissä varsinkin, jos hoitaa vanhuksia, keskosia tai pieniä lapsia. Sairaalasta ja hoitokodeista ei saa tulla virusten pesiä.

Jane Marttila: Tärkeintä rokotteen ottaminen pienille lapsille ja ikäihmisille. Influenssa on ainut hengitystieinfektio, joka saa aikuisen ihmisen sellaiseen kuntoon, että miettii, selviänkö tästä. Kun sen kerran sairastaa, ottaa rokotteen helpommin.

14:55 Tarkennettu Jane Marttilan ensimmäistä sitaattia.