Haavoista satojen miljoonien kulut vuosittain – parempi hoito säästäisi suuria summia

Pelkästään kroonisten haavojen hoitoon kuluu 2-4 prosenttia koko terveydenhuollon budjetista. Turussa on tehostettu haavojen hoitoa, jotta kroonisten haavojen hoitamiseen käytetyt kustannukset saadaan pienenemään.

terveys
Miehen haavaa hoidetaan
Minna Rosvall / Yle

Yhteiskunta säästäisi miljoonia euroja paremmalla haavojenhoidolla.

Tällä hetkellä paine- eli makuuhaavojen ja muiden kroonisten haavojen hoitoon kuluu kahdesta neljään prosenttia terveydenhuollon kustannuksista.

Koko Suomessa haavojen hoidosta aiheutuu vuodessa satojen miljoonien hoitokulut. Suurin osa kustannuksista tulee hoitajien palkoista.

– Jos haavan paraneminen pitkittyy, vaatii se toistuvia hoitokäyntejä. Käynteihin menee aikaa ja haavaa hoitavalle pitää maksaa palkkaa. Vaikkei hoitajan palkka ole iso, niin jos käyntejä tulee paljon, niin kyllähän aika maksaa, sanoo plastiikka- ja yleiskirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Haavat tulehtuvat helposti, jolloin voi tulla sairaalapäiviä. Rahaa kuluu myös lääkkeisiin ja muihin hoitotarvikkeisiin.

Potilaiden oma hoito tärkeää

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on käynnistetty hanke, jossa haavojen hoitoa tehostetaan. Tavoitteena on sekä ehkäistä haavojen syntyä että nopeuttaa niiden paranemista. Näin jatkuvasti lisääntyvä potilasmäärä voidaan hoitaa nykyisillä resursseilla.

Haluamme, että potilaille ei tule kroonisia haavoja eikä heidän tarvitse tulla erikoissairaanhoitoon.

Tarja Niemi

Avainasemassa on haavojen varhainen tunnistaminen. Esimerkiksi painehaavoista suurin osa voitaisiin ehkäistä ennalta, jolloin hoitokulut jäisivät kymmenesosaan pahoiksi päässeiden haavojen kustannuksista.

– Haluamme, että potilaille ei tule kroonisia haavoja eikä heidän tarvitse tulla erikoissairaanhoitoon, Niemi sanoo.

Tärkeää on myös se, että potilaat itse kiinnittävät huomiota haavojen hoitoon ja etenkin niiden ennaltaehkäisyyn.

– Esimerkiksi diabeetikkojen olisi hyvä tarkkailla jalkojaan. Ettei tule känsiä, ja ehkäistään, että hiertymistä ei tule haavoja. Jos jaloissa on virheasentoja ja hankitaan jalkaa tukevia pohjallisia, on tärkeää tarkkailla, ettei pääse syntymään haavoja.

Samanlaista hoitoa jokaisessa kunnassa

Tyksin projektissa käytetään apuna Loimaalla ja Kaarinassa aiemmin toteutetun eMedic-hankkeen kokemuksia. Tässä pilottihankkeessahaavapotilaiden pääsy erikoissairaanhoitoon saatiin nopeutettua alle puoleen aiemmasta. Samalla kunnat säästivät rahaa.

Niin sanotulla ketjulähettikoulutuksella tietoa saadaan levitettyä eri yksiköihin.

Tarja Niemi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mukaan säästöjä syntyisi tehokkaammalla tietojenvaihdolla potilasta hoitavien välillä, diagnostiikkaa parantamalla ja lisäämällä osaamista potilaan lähellä.

– Niin sanotulla ketjulähettikoulutuksella tietoa saadaan levitettyä eri yksiköihin. Ketjulähettihoitaja tulee hakemaan osaamista haavanhoitajapoliklinikalta, ja vie sen omaan yksikköönsä. Samalla hän jakaa osaamistaan siellä, kertoo Niemi.

Kroonisten haavojen hoitoa myös yhdenmukaistetaan, jotta eri kunnissa hoidettavat potilaat olisivat tasa-arvoisessa asemassa.