Vuosituhannen ensimmäinen katovuosi tulossa pohjoiseen – "Voidaan puhua jopa katastrofista"

Puintikausi on meneillään, mutta jo nyt on selvää että Pohjois-Pohjanmaalla jopa 50 prosenttia normaalisadosta jää saamatta. Viljan laatu on normaalia heikompaa koko maassa. Leipäviljasta on tulossa uupeloa.

luonto
Yli-Kaasilan ohraviljelmä Tervolassa on kärsinyt runsaista sateista.
Meri Marjala / Yle

Tämä vuosi jää Pohjois-Suomessa historiaan katovuotena. Pro Agrian huippuasiantuntija puhuisi viljanviljelyn osalta jopa katastrofivuodesta.

Sadosta on poikkeuksellisen sateisen kesän takia jäänyt korjaamatta paikoin jopa 40 prosenttia. Kaikki korjattu vilja ei kelpaa edes eläinten rehuksi. Lisäksi sato pieneni jo keväällä kun sateiden takia iso osa kylvöistäkin jäi tekemättä.

Alueelliset erot ovat suuria

Alueelliset erot ovat suuria. Huonokuntoisilla salaojitetuilla pelloilla tilanne on pahin.

– Viljaa on tullut noin 50 prosenttia tavanomaista vähemmän. Tulee olemaan taloudellisesti hyvin haastava ensi vuosi ja jopa tämä loppuvuosi, arvioi valtakunnallinen kasviensuojelun asiantuntija Juha Sohlo Pro Agriasta Oulusta.

Asiantuntija puhuu jopa katastrofivuodesta.

– Katovuosi tämä on ilman muuta. Katastrofivuodesta voi puhua siinä mielessä, että on tämä katovuosi asettaa viljelijät vaikeaan asemaan taloudellisesti.

– On epäselvää miten tämän vuoden lopusta ja ensi vuodesta selvitään. Kuinka monella on varaa ostaa ensi vuodeksi tuotantopanokset, lyhentää lainoja ja vielä saada jonkinlaista palkkaakin, jotta pystyy elämään, tiivistää Sohlo.

Ravintoarvoja menee hukkaan

Loppusyksyn kosteuden takia tuleentunut vilja itää tähkään, koska sitä ei ole päästy ajoissa korjaamaan. Tämä heikentää entisestään viljan laatua.

Kun vilja itää tähkään, se tarkoittaa sitä, että siinä alkaa prosessi jonka pitäisi alkaa vasta ensi vuonna kun siemenvilja on kylvetty maahan.

– Jyvistä katoaa ravintoarvoja eikä leikkuupuimuri pysty kunnoilla käsittelemään sitä, Sohlo sanoo.

Koko maan tasolla katovuodesta ei voida puhua. Pudotus on noin 12, 5 prosenttia keskimääräisestä tasosta.

Viljaa arvioidaan tänä vuonna tuotettavan 3,5 miljardia kiloa, kun normaalivuoden sato on noin 4 miljardia kiloa.

– Viljan laatu on kuitenkin heikkoa koko maassa. Monet viljat eivät ole ehtineet kypsyä etelässäkään. Leipäviljan osalta pudotus on valtakunnallisestikin paljon suurempi kuin pelkästä tuotantomäärästä voisi päätellä, sanoo Sohlo.

Lähimenneisyydessä katovuosia Suomessa on koettu vuosina 1998 ja 1987.

Kauempana historiassa tällainen katovuosi olisi merkinnyt nälänhätää. Suurina katovuosina 1866 – 1868 oli viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa. Näiden niin sanottujen suurten nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä.