Kriisialueilla työskennellyt Rauli Virtanen: Suomalaisia vaivaa empatiavaje

Suurin osa turvapaikanhakijoista tulee Suomeen hyvästä syystä, arvioi kokenut ulkomaantoimittaja Rauli Virtanen. He haluavat pysyä hengissä. Epäonnistunut kotouttaminen voi kuitenkin johtaa ongelmiin, muistuttaa Virtanen.

turvapaikanhakijat
Rauli Virtanen.
Rauli Virtanen.Yle

Rauli Virtanen on vuosikymmenien ajan ollut suomalaisten silminä ja korvina useilla kriisialueilla. Hän on työskennellyt sotakirjeenvaihtajana paikoissa, joissa on saanut pelätä oman henkensä puolesta. Tällä hetkellä Virtanen työskentelee Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina.

Hän kertoo nähneensä kuinka turvatonta muun muassa Syyriassa ja Irakissa on.

– Monet ihmiset kokevat itsensä uhatuiksi, koska he ovat esimerkiksi suorittaneet asevelvollisuuden niin sanotusti väärissä joukoissa, tai he ovat ilmaisseet mielipiteensä jostain asiasta. Jopa mielipiteen esittäminen voi olla vaarallista silloin kun vastapuoli sen kuulee, Virtanen kertoo.

Miksi sieltä tulee vain nuoria miehiä ja elintasopakolaisia?

Virtasen mukaan keskustelu jumittaa paikoillaan. Samat kysymykset toistuvat päivästä toiseen. Miksi sieltä tulee vain nuoria miehiä? Mitä nämä rintamakarkurit oikein ovat? Ovatko nämä elintasopakolaisia?

Ihmiset eivät tajua millaisista oloista nämä ihmiset lähtevät.

Rauli Virtanen

– Olen ollut kriisialueilla oman henkeni vaarantaen. Sen jälkeen tuntuu hassulta, että ihmiset kysyvät mitä nämä rintamakarkurit oikein ovat? Ihmiset eivät tajua millaisista oloista nämä ihmiset lähtevät.

Suuri osa Suomeen tulevista on nuoria miehiä. Sille on Virtasen mukaan järkevä selitys.

– Ihmiset eivät useinkaan ymmärrä sitä, että perheet kokoavat rahaa lähettääkseen nuoren, työkykyisen miehen työnhakuun Eurooppaan siinä toivossa, että he saavat töitä ja lähettävät rahaa takaisin perheilleen.

Pakolaiset ovat Suomessa vieläkin uusi juttu

Pitkään erilaisilla kriisialueilla työskennelleen Virtasen mukaan monien suomalaisten vihanpurkauksia turvapaikka-asioissa osittain selittää se, että pakolaiset ovat verraten uusi asia Suomessa.

Tämä vihanpito on kuitenkin vain välivaihe, josta päästään toivottavasti pian yli.

Rauli Virtanen

Pakolaisia on tullut Suomeen vuosikymmenten saatossa vain ripotellen.

– Maahan on kautta aikojen tullut hyvin vähän ulkomaalaisia ja pakolaisia Suomen tiukan linjan takia. Tähän kun lisätään se, että Suomella on taloudellisesti heikot ajat, yhtälö vihapurkauksille on valmis.

– Tämä vihanpito on kuitenkin vain välivaihe, josta päästään toivottavasti pian yli, hän lisää.

"On jo osittain myöhäistä auttaa kotimaissa"

Virtanen arvioi, että turvapaikanhakijoiden tulo ja hallituksen suunnittelemat leikkaukset kehitysavusta synnyttävät vaikean yhtälön. Osa onkin kyseenalaistanut, miksi turvapaikanhakijoita ei auteta heidän kotimaissaan.

Virtasen mielestä apua olisi pitänyt viedä turvapaikanhakijoiden lähtömaihin aikoja sitten.

– Olisi pitänyt ymmärtää ennaltaehkäisyn tärkeys. Nyt on jo osittain myöhäistä auttaa kotimaissa. Satsaamme hirvittävästi rahaa näihin seurauksiin. Toiminta on ollut niin lyhytnäköistä.

Turvapaikkastatusta ei pidä antaa kevyin perustein

Ulkomaankirjeenvaihtajana työskennellyt Virtanen kertoo, että kaikki turvapaikanhakijat eivät tarvitse turvapaikkaa.

Kaikki eivät ansaitse turvapaikkaa.

Rauli Virtanen

Joukkoon on hänen mukaansa lähtenyt mukaan ihmisiä muun muassa Balkanilta ja Kosovosta, jotka aidosti haluavat paremman toimeentulon.

– Kaikki eivät ansaitse turvapaikkaa. Joukossa on myös seikkailijoita ja onnenonkijoita. Viranomaisten tehtävä on noukkia sieltä ne, jotka tulevat huijareina.

Isompi haaste Virtasen mukaan on kuitenkin se, miten vallitseva tilanne hoidetaan tyylikkäästi. Suomeen on tullut suuri määrä turvapaikanhakijoita. Heidät on Virtasen mukaan kyettävä sopeuttamaan yhteiskuntaan, jotta ongelmilta vältytään.

– Jos kotouttaminen sujuu huonosti, näemme varmasti jatkossa joukon turhautuneita nuoria miehiä, jotka syyllistyvät rikoksiin.

Kotouttaminen onnistuisi kuitenkin hivenen helpommin Virtasen mukaan, jos ihmiset löytäisivät keskusteluun enemmän inhimillisyyttä.

– Meitä vaivaa tällä hetkellä empatiavaje. Suosittelen, että ennen kuin tuomitaan, tutustaan. Annetaan ihmisille mahdollisuus.