1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvapaikanhakijat

Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja ei suostu hyysäämään turvapaikanhakijoita

Viikon verran Kauhavan vastaanottokeskuksen johtajana toiminut Ilkka Peura sanoo kavahtavansa hyysäämistä. – Se, että välitän näistä ihmisistä, ei tarkoita, että kulkisin täällä ympäri silittämässä heidän päitään. Kauhavalla on turvapaikanhakijoille tehty selväksi heti kättelyssä, mitä heiltä odotetaan ja edellytetään.

turvapaikanhakijat
Kauhavalla turvapaikanhakijoita ja vastaanottokeskuksen työntekijöitä.
Pasi Takkunen / Yle

Ilkka Peura on elokuvateatteriyrittäjä ja everstiluutnantti evp. Hänet valittiin liki sadan hakijan joukosta Kauhavalle perustetun SPR:n vastaanottokeskuksen johtajaksi. Peura on jäänyt eläkkeelle Ilmavoimista ja uusi työpaikka sijaitsee tutussa ympäristössä entisen lentosotakoulun tiloissa.

– Kyllä oli nostalginen hetki, kun minulle sanottiin, että tältä käytävältä linnarakennuksesta pitäisi tomisto valita. Niinpä kävelin entisen toimistoni ovelle ja ajattelin, että ottaisinkohan nyt sitten tämän.

Nostalgiahetket ovat jääneet kuitenkin vähiin. Toimistossaan Ilkka Peura ei ole ehtinyt istua. Hän sai tehtävään lentävän lähdön.

– Viime viikolla täällä oli 253 turvapaikanhakijaa, muutamia palkattuja ja muutamia niinsanottuja delegaatteja ja näiden lisäksi vapaaehtoisia. Kaikki tähtäsi vain siihen, että tulijoille saatiin hoidettua lämmintä ruokaa, nukkumispaikka ja terveydenhoito.

Kuorma kasvaa

Ilkka Peuran mukaan maahan on saatava nopeasti lisää vastaanottokeskuksia. Muuten kuorma nykyisissä vastaanottokeskuksissa ja hätämajoituspaikoissa käy ylivoimaiseksi. Hän pitää vastuuttomana sitä, että joillakin paikkakunnilla vastaanottokeskusten avaamista hidastetaan.

– Joka kerta, kun jossakin vastaanottokeskuksen avaaminen siirtyy, niin meillä esimerkiksi Kauhavalla on huomattavasti suurempi kuorma.

Kauhavalla entisen lentosotakoulun alueella tilaa on paljon, mutta Ilkka Peuran mukaan Kauhavallakaan tiloja ei ole loputtomasti. Kauhavalla haastetta lisää se, että samaan aikaan rakennetaan uutta vastaanottokeskusta ja ylläpidetään hätämajoitustiloja.

– Yriteään saada ihmisille arkea aikaiseksi ja samaan aikaan varaudutaan koko ajan vastaanottamaan jopa satoja ihmisiä hätämajoitukseen.

Suurella sydämellä

Ilkka Peura sanoo, että vastaanottokeskuksen pyörittämisessä tarvitaan sekä rautaista järjestelykykyä että varsinkin suurta sydäntä. Hän itse ei pelkää haasteita silloin, kun on kysymys tärkeästä asiasta.

Pieni turvapaikanhakijatyttö vastaanottokeskuksessa tyhjän pöydän ääressä.
Yle

– Isäni, äitini ja anoppini ovat olleet pakolaisina omassa maassaan sodan aikana. Tarinat eivät olleet kovinkaan kauniita, eivät lähtöhetkellä eivätkä myöskään perillepääsyn hetkellä, selittää Ilkka Peura sitä, mistä syntyy hänen myötätuntonsa turvapaikahakijoita kohtaan.

Peura tähdentää kuitenkin, että myötätunto ja välittäminen ovat eri asioita kuin hyysääminen.

– Kavahdan hyysäämistä. Ihmisillä on turvaton olo, jos ei ole järjestystä ja jos he eivät tiedä mitä heiltä odotetaan. Itse olen nyt osoittanut turvapaikanhakijoille välittämistä kertomalla heille esimerkiksi, miten naisia kohdellaan tai mitä tulen tekemään, jos huomaan epäasiallista käytöstä.

Ilkka Peuran mukaan turvapaikanhakijat ovat olleet pelkästään tyytyväisiä, kun heille on tehty selväksi, mitä heiltä odotetaan ja edellytetään.

Siltaa rakentamaan

Kauhavalla vastaanottokeskuksen toiminta on käynnistynyt kovasta kiireestä huolimatta hyvin. Ilkka Peura kiittelee rautaista työporukkaansa, joka pitää katseen pallossa ja pystyy improvisoimaan kaikissa tilanteissa. Myös paikkakuntalaisilta on tullut paljon tukea, vaikka vastaanottokeskuksen vastustus Kauhavalla on ollut erittäin äänekästä ja kiivastakin.

Siltaa kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden välille Peura ryhtyy rakentamaan avoimen tiedottamisen keinoin. Asioilla on kuitenkin kiireellisyysjärjestys.

– Tällä hetkellä en ajattele sitä, pahoittaako joku mielensä siitä, että on nähnyt jollakin turvapaikanhakijalla älykännykän, joka maksaa Syyriassa 30 euroa. Sen sijaan ajattelen sitä, että miten tänne ehkä ensi yönä tuleva lapsi saa ruokaa ja tarvitsemansa petipaikan. Muita asioita mietitään sitten myöhemmin.

Lue seuraavaksi