Molempi parempi: Toinen antaa puutarhansa rehottaa, toinen on pedantti nyppijä

Puutarhan syystyöt ovat parhaillaan käynnissä. Moni miettii, onko kaikki työt tehtävä syksyllä, vai voiko jotain siirtää kevääseen. Puutarha muistuttaa omistajaansa – tarkka on tarkka syystöistäkin, mutta suurpiirteisestikin puutarhaa voi hoitaa. Eikä kumpikaan ole väärin.

luonto
Puutarha.
Simo Pitkänen / Yle

Puutarha on hoitajansa näköinen, sanoo Kainuun ammattiopistossa viheralaa opettava Anneli Korhonen.

– Ihmiset ovat erilaisia. Joku on vähän suurpiirteisempi ja siellä voi rehottaa puutarha ympäri vuoden omanlaisenansa. Toinen on pedantti ja tykkää pitää puutarhan siistinä ympäri vuoden.

Korhosen mukaan puutarhanhoito lähtee yksilöstä ja persoonasta.

– Siitä, mitä itse haluaa, mikä on se oma visio. He, jotka haluavat pitää puutarhan siistinä jaksavat yleensä myös tehdä siellä työtä aika hyvin. Mutta jos syksyllä jotain laiminlyö, eikä se omaa silmää haittaa, niin kyllä ne työt sitten keväällä on kuitenkin edessä.

Puutarhastaan voi nauttia syksylläkin, kun istuttaa syyskukkia ja siistii rehottavat paikat.YLE / Tauno Säntti

Korhonen muistuttaa yhteisön velvoitteista. Samassa naapurustossa voi asua niin rennon boheemeja kuin tarkkojakin pihanlaittajia.

– En tiedä, kuinka paljon se häiritsee, mutta kyllä minä ainakin kannustan ja puhun huolellisen hoidon puolesta. Onhan sellainen ilo silmälle: vierailijoille, asukkaille ja kaikille. Kyllä se huomataan.

Syksyinen puutarha voi olla myös kaunis

Silmän iloa ei kannata syksylläkään peittää, sillä konstit ovat pienet. Jo kasvunsa päättäneiden kesäkukkien tilalle voi istuttaa syyskukkia, esimerkiksi krysanteemia.

Nurmikentälle ei kuitenkaan kannata jättää kovin valtavia lehtimassoja, koska taudinaiheuttajat ja sienet tahtovat kertyä niiden alustoille.

Anneli Korhonen

– Kesän jäljiltä pihalle voi jättää perennoita ja mahdollisesti lehtivihreää. Lisäksi kaikki törsöttävät paikat, esimerkiksi istutusalueen reunat siistitään. Trimmeröidään kaikki siistimättä jääneet, rehottavat paikat. Jos on pitkä, lumeton syksy, niin silloin on silmällekin ilo katsella puutarhaa.

Syksyn lehtien kanssa ei tarvitse stressata, sillä jos lehtiä ei ole kovin paljoa, käytännössä niiden yli voi ajella ruohonleikkurilla ja jättää lehdenrippeet hajoamaan.

Korhonen muistuttaa, että suuria lehtimassoja ei nurmikentälle kannata jättää, sillä ne ovat otollista kasvualustaa taudinaiheuttajille ja sienille.

– Itse leikkaan nurmet aika lyhyeksi syksyllä. Mutta esimerkiksi talvehtimisen parantamiseksi lannoituksen kanssa ollaan tässä vaiheessa jo myöhässä, se olisi pitänyt tehdä viimeistään elokuulla.

Eteläiset kasvit vaativat suojaa

Erityistä huomiota kannattaa antaa kasveille, jotka kasvavat suositellun kasvuvyöhykkeensä pohjoislaidoilla tai sen ulkopuolella.

– Moni haluaa kokeilla miten ne menestyvät. Niitä on syytä suojella, etteivät ne jää talvea vasten ihan paljaaksi. Siihen voi jättää vaikka entistä kasvustoa suojaksi, Korhonen ohjeistaa.

Anneli Korhonen opettaa viheralaa Kajaanin ammattiopistossa Seppälässä.
Viheralan opettaja Anneli Korhonen.Heikki Rönty / Yle

Vanha, kuoleentunut kasvusto on omalla tavallaan tehokas suoja, jopa liiankin. Jos lehtiä ja varsia on liikaa, kasvi- ja sienitautien mahdollisuus kasvaa. Ilmavuus on tärkeää.

– Suojaa ei kannata laittaa myöskään liian aikaisin, sillä jos sade tulee vetenä eikä lumena, voi liika märkyys aiheuttaa mädäntymistä myöhäissyksyllä.

Penkin muodot ja oikein valittu kasvupaikka ovat menestymisen kannalta avainasemassa. Viheralan opettaja suosittelee kohopenkkejä.

– Jos kasvi on valittu oikeisiin valo- ja kosteusolosuhteisiin ja kaikki sentyyppiset asiat ovat kunnossa, niin aina on paremmat mahdollisuudet selvitä jossain hyvässä pienilmastossa siellä.