Yhä useampi ajaa lääketokkurassa, käry käy kuitenkin harvoin

Entistä useampi suomalainen istahtaa auton rattiin huumaavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Näistä yleisimpiä ovat lääkärin määräämät bentsodiatsepiinit kuten unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet sekä opiaatteja sisältävät voimakkaat kipulääkkeet.

Kotimaa
Poliisin puhallutus
Jussi Nukari / Lehtikuva

Viime vuosikymmenen lopulla EU-maissa tehdyssä tutkimuksessa Suomen liikennevirrassa pysäytetyistä kuljettajista 1,7 prosenttia oli käyttänyt näitä huumaavia reseptilääkkeitä. Alkoholin käyttäjiä oli meillä yllättäen vähemmän, eli yksi prosentti liikenteessä liikkuvista. Huumeita kuten amfetamiinia ja kannabista nauttineita oli tutkimuksen mukaan vain 0,1 prosenttia pysäytetyistä

Poliisin haaviin jääneistä valtaosa käryää kuitenkin edelleen alkoholista. He ovat yleensä niitä, jotka ovat jollain tapaa herättäneet poliisin huomion liikenteessä.

– Alkoholi tunnetusti heikentää ajokykyä. Ja mitä kovempi humala, niin sen suuremmat ovat vaikutukset ajokykyyn. Lääkkeitä taas käytetään pääosin muussa kuin päihtymistarkoituksessa. Silloin vaikutus ajokykyyn ei ole niin selkeä, väitöskirjan huumerattijuoppoudesta kirjoittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Karoliina Karjalainen kuvaa.

RAttijuopumusepäilyt 2004-2014.
Yle Uutisgrafiikka

Rauhoittavissa ja unilääkkeissä ajavista entistä useampi kärähtää ratista

Huume- tai lääketokkurassa ajamisesta kiinni jääneiden määrä sekä osuus kaikista rattijuopumusepäilyistä on kuitenkin ollut selvässä kasvussa viime vuosien aikana.

Vuosikymmen sitten rattijuoppoja jäi kiinni lähes 27 000, joista huumaavien aineiden käytöstä epäiltiin joka kymmenettä. Vuonna 2014 poliisi nappasi selvästi vähemmän, eli noin 17 600 päihtynyttä kuskia. Mutta näistä jo joka neljännen näytteistä löytyi huumeita tai huumaavia lääkeaineita.

– Huumekuskeiksi epäillyistä noin kaksi kolmasosaa on nauttinut nimenomaan rauhoittavia, unilääkkeitä tai muita ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä, oikeustoksikologian yksikön päällikkö Teemu Gunnar Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Poliisin pikahuumetesteri.
Poliisin pikahuumetesteri.Mari Latva-Karjanmaa / Yle

Huumepikatestejä murto-osa puhallutuksiin verrattuna

Yhä edelleen alkoholin väärinkäytöstä jää kuitenkin helpommin kiinni kuin huumeiden tai lääkkeiden käytöstä. Lähes jokainen suomalaiskuljettaja on puhaltanut poliisin ratsiassa alkometriin. Sen sijaan huumaavia aineita testaavaan sylkitestiin on joutunut harva. Vuosittain poliisi puhalluttaa noin puolitoista miljoonaa kuskia, mutta pikahuumetestejä tehdään vain parikymmentä tuhatta.

– Tyypillinen tilanne on, että ratsiassa kuski puhaltaa alkometriin nollat mutta hänen käytöksensä herättää poliisin epäilykset ajokyvystä, Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein kuvaa käytäntöä.

Poliisin mukaan huumepikatestien käyttö on kuitenkin lisääntynyt viimeisten viiden, kymmenen vuoden aikana.

Ongelmana on ollut niiden luotettavuus ja ratsiatilanteissa niiden hitaus. Puhalluttaminen käy hetkessä, mutta pumpulipuikolla suusta pyyhkäistyn sylkinäytteen tulosta täytyy odottaa vartin verran.

Illalla otettu unilääke voi väsyttää vielä aamulla

Osa lääkerattijuopumuksista saattaa johtua ymmärtämättömyydestä. Esimerkiksi illalla otettu nukahtamislääke voi kuitenkin vaikuttaa ajokykyyn vielä seuraavanakin aamuna. Väestön ikääntyessä myös lääkkeiden käyttö lisääntyy ja niiden yhteisvaikutukset ajokykyyn voivat yllättää kuskin.

Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että reseptillä saatavat uni- ja rauhoittavat lääkkeet ovat osittain korvanneet laittomat huumeet liikenteessä. Lisäksi niitä on harvoin käytetty yksinään. Esimerkiksi alkoholin samanaikainen käyttö moninkertaistaa lääkkeiden riskit liikenteessä.