Emeritusprofessori Uusikylä: Huippuyksilöajattelu tuhoaa innovatiivisuutta

Yliopistojen tehtävänä on edelleen sivistyneiden, oppineiden ihmisten kasvattaminen, Kari Uusikylä painottaa. Kati Järvi Hankenista toivoo, että liikkeenjohdon oppeja hyödynnettäisiin rahoitusvaikeuksissa painiskelevissa yliopistoissa.

Aamu-tv
Kaksi henkilöä istumalla sohvalla.
Hallituksen rahoitusleikkaukset ajavat yliopistoja ahtaalle. Mikä on yliopisto-opetuksen ja -tutkimuksen tulevaisuus Suomessa? Voisiko siihen löytyä apuja vaikkapa bisnesmaailman toimintamalleista? Tästä keskustelivat tutkijatohtori Kati Järvi ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Hankenista ja emeritusprofessori Kari Uusikylä.

Yliopistoissa vallalla oleva huippuyksilöajattelu tuhoaa kovasti tavoiteltua innovatiivisuutta, huomauttaa kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

– Kauhea, ahdistunut tulosvastuupaine, kilpailu, että "minun pitää olla hyvä, minun pitää olla huippuyksilö", se tuhoaa innovatiivisuutta, Uusikylä kuvaili Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Kasvatustieteilijä Uusikylä on tutkinut muun muassa luovuutta ja lahjakkuutta.

Hallituksen kaavailemat koulutussäästöt tarkoittaisivat toteutuessaan, että suomalaisten yliopistojen varoista katoaa yli 500 mljoonaa euroa vuosina 2016–20. Helsingin yliopisto on jo ilmoittanut yt-neuvotteluista, joiden lopputuloksena mahdollisesti 1 200 ihmistä menettää työpaikkansa 2020 mennessä.

Uusikylä painottaa, että päätösvaltaa käyttävät yliopistojen hallitukset, joilla on omat tavoitteensa. Säästöt kohdistuvat tiettyihin aloihin enemmän kuin muihin, eikä liike-elämän rahoituksella korvata kaikkea, Uusikylä muistuttaa.

– Toivoisin, että ymmärrettäisiin, että yliopistojen tehtävänä on edelleen sivistyneiden, oppineiden ihmisten kasvattaminen, Uusikylä sanoo.

Hän painottaa myös moraalista vastuuta. Uusikylä vetoaa Albert Einsteiniin, joka totesi aikoinaan, että yhteiskunnan moraali on tärkeämpää kuin sen tuotantokyky.

"Liikkeenjohdon oppeja voi hyödyntää"

Yliopistouudistus käytiin läpi 2010. Uusikylä kuvailee silloista muutosta dramaattiseksi.

– Syntyi bisnesyliopistoa muistuttava yliopisto. Virat loppuivat, tuli ulkopuoliset hallitukset, joilla on voimakas vaikutusvalta. Professorien mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä vähenivät.

Uusikylä viittaa selvitykseen, joka tehtiin yliopistojen työntekijöille vuosi uudistuksen jälkeen: 90 prosenttia oli tyytymättömiä ja 60 prosenttia harkitsi lähtevänsä yliopistosta pois.

– Nyt mennään samaa tietä eteenpäin, Uusikylä uumoilee.

Tutkijatohtori Kati Järvi ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Svenska handelshögskolanista odottaa tietoja siitä, mihin säästöt vaikuttavat.

– Mitä vähenevillä henkilöstöresursseilla aiotaan tehdä, supistetaanko koulutuspaikkoja vai tutkimusta? On vielä kuulematta, mihin säästöt vaikuttavat, hän sanoo.

Järvi painottaa, että tilanne voidaan nähdä mahdollisuutena, eikä uhkana.

– Yliopiston ei tarvitse toimia kuin yritys, mutta liikkeenjohdon oppeja voitaisiin hyödyntää, kauppatieteilijä vinkkaa.

Esimerkkinä hän mainitsee, että opiskelijat ja rahoittajat voitaisiin nähdä yliopistoissa entistä enemmän asiakkaina.

– Mitä he odottavat yhteistyöltä, opetukselta ja tutkimukselta? Kehitettäisiin toimintaa sitä mukaa, Järvi sanoo.

Uusikylä painottaa, että lisäksi yliopiston on kannettava vastuuta.

– Mihin Suomi ja maailma ovat menossa, miten ihminen täällä voi? On pyrittävä kohti viisautta, ei "olen kärkiyksilö" -ajattelua, sehän on nykyään pakollista yliopistossa, Uusikylä arvostelee.