Muistisairaus voi mutkistaa pankkitunnusten saamista – "Meillä ei ole lääketieteellistä koulutusta"

Pankit joutuvat harkitsemaan kenelle antavat verkkopankkitunnukset. Tilanne on joskus pulmallinen, koska esimerkiksi muistisairaus ei näy päällepäin. Jos herää epäily muistisairaudesta, pankki voi ottaa yhteyttä joko omaisiin tai maistraattiin valtuutusten järjestämiseksi.

Kotimaa
Pankkitunnuksia.
Pekka Sivukari / Yle

Useassa pankissa pohditaan jopa viikoittain sitä, mitä tehdä kun asiakkaana on mahdollisesti muistisairas henkilö. Pitäisikö hänelle antaa pankkitunnukset ja mitä tehdä, jos sama asiakas haluaa vaikkapa maksaa samaa laskua useaan kertaan.

Palveluneuvoja Kaisu Lindgren Joensuun Nordeasta kertoo, että kukin tilanne käydään lävitse tapauskohtaisesti.

– Se riippuu ihan sairauden tasosta. Meillä ei ole lääketieteellistä koulutusta. Emme pysty päällepäin näkemään, pystyykö joku käyttämään pankkitunnuksia vai ei.

– Jos pankilla on syytä epäillä, että on kyse muistisairaudesta ja siihen on ehkä aiheellista puuttua, niin meilläkin on oma vastuumme. Otamme sitten maistraattiin yhteyttä. Jos omaiset ovat tiedossa, heihin otetaan yhteyttä, että ovatko he huomanneet jotain, sanoo Lindgren.

Meillä ei ole lääketieteellistä koulutusta. Emme pysty päällepäin näkemään, pystyykö joku käyttämään pankkitunnuksia vai ei.

Kaisu Lindgren

Lindgrenin mukaan palvelu pankeissa onkin jatkuvasti muuttumassa. Ennen se oli puhtaasti sitä, että oltiin nostamassa rahaa, tallettamassa rahaa tai maksamassa laskuja. Se on vähentynyt vuosi vuodelta. Nyt pankkipalvelu tiskillä on siirtynyt neuvontaan.

Edunvalvoja tai valtuutus maistraatista

Itä-Suomen maistraatin joensuun yksiköstä kerrotaan, että esimerkiksi muistisairaan arjen turvaamiseksi on käytettävissä pari eri vaihtoehtoa: edunvalvonta tai valtuutus.

Järeämpi vaihtoehdoista on se, että maistraatti järjestää tarvittaessa edunvalvojan henkilölle, joka ei kykene itse valvomaan etujaan ja hoitamaan asioitaan. Maistraatti valvoo edunvalvojien toimintaa.

– Yksinkertaisempaa on tehdä edunvalvontavaltuutus. Se tarkoittaa sitä, että henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi, kertoo henkikirjoittaja Soja Nykänen Itä-Suomen maistraatin Joensuun yksiköstä.

Nykänen neuvookin ihmisiä miettimään jo etukäteen olisiko olemassa joku läheinen tai muu henkilö, jolle voisi valtuutuksen tehdä, kun siihen tulee tarve. Esimerkiksi pankkitunnuksia käytetään myös monessa muussa yhteydessä kuin vain pankkiasioissa.