Keitä ne on ne helsinkiläiset? – yllättävän nuoria ja ahtaasti asuvia ainakin

Helsingissä asui ja eli vuoden 2015 alussa yli 620  000 henkeä. Mutta liittääkö heitä toisiinsa mikään muu kuin kaupungin raja? Onko tyypillistä helsinkiläistä olemassakaan?

Kotimaa
Tälläinen in helsinkiläinen -infografiikka
Stina Tuominen / Yle

Yli kymmenys koko Suomen väestöstä elää tällä hetkellä pienellä Helsingin niemellä.

Runsas 40 prosenttia kaupungin asukkaista voi perustellusti kutsua itseään stadilaisiksi ja ainakin sen verran paljasjalkaisiksi, että he ovat haukkoneet elämänsä ensimmäiset hengenvedot juuri Helsingissä. Junantuomiakin siis riittää. Helsinki on houkutellut väkeä melko tasaisesti koko maasta. Muualta pääkaupunkiseudulta tulee 6,3 asukkaista, maakunnista eniten saapujia on Pirkanmaalta. Ulkomailla on syntynyt yli 12 prosenttia helsinkiläisistä.

Valtaosa puhuu kuitenkin edelleen äidinkielenään suomea tai ruotsia. Muista kielistä puhutuimpia ovat suuruusjärjestyksessä venäjä, viro, somali, englanti ja arabia.

Nuoret sinkut ohittavat suuret ikäluokat

Helsingin väestö eroaa rakenteeltaan selvästi koko Suomen väestöstä. Kaupungin suurimman ikäluokan muodostavat nuoret aikuiset 25–34-vuotiaat, kun muualla maassa valtaa pitävät vielä ne perinteiset suuret ikäluokat 55–66-vuotiaat. Vanhuksiakin on Helsingissä jonkin verran vähemmän.

Erot Helsingin eri osien välillä ovat erittäin suuret. Nuorten osuus on suurin pienasuntovaltaisessa Alppiharjussa, eläkeikäiset pitävät majaa 50-luvulla alkunsa saaneessa Maunulassa ja lapsiperheisiin ei voi olla törmäämättä Latokartanossa tai Östersundomin pientaloalueella.

Vaikka kaikista helsinkiläisistä perheisiin kuuluu noin 65 prosenttia, on yhä usempi kaupunkilainen sinkku. Lähes puolessa asuntojen ovista on vain yksi nimi ja jääkaapissa yhden ihmiset eväät.

Pienet perheet pienissä vuokrakodeissaan

Myös helsinkiläinen perhe on keskimääräistä pienempi. Eniten kaupungissa on ilman lapsia asuvia aviopareja. Vaikka uusia helsinkiläisiä on syntynyt ja myös jäänyt kaupunkiin entistä enemmän, kuuluu perheistä vain 38 prosenttiin vähintään yksi lapsi.

Valtaosa helsinkiläisistä asuu kerrostaloissa. Pientaloissa on koko kaupungin asuntokannasta vain 13 prosenttia, kun koko maassa luku nousee reippaasti yli viiteenkymmeneen. Keskivertohelsinkiläisellä onkin tilaa ympärillään vain noin 34 neiliötä siinä missä tavallinen suomalainen voi vallata huoletta lähes kuusi neliötä enemmän. Oma koti on kaupungissa huomattavasti useammin vuokrattu kuin muualla maassa.

Työikäisistä helsinkiläisistä ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut runsas viidennes, lähes saman verran väkeä on vain perusasteen opintojen varassa. Työpaikan helsinkiläinen löytää tavallisimmin terveys- ja sosiaalialalta tai tukku- ja vähittäiskaupasta.

Helsinkiläisiä erottaa muista suomalaisista myös usko tai oikeastaan yhä useammin sen puute. Uskontokuntiin kuulumattomia on kaupunkilaisista runsas kolmannes, koko maassa vain reilu viidennes.