Kaikki pesät täynnä, mutta juoksuun on päästävä – nuorten työelämä on kuin ajolähtö

Valtiotieteen tohtori Anu-Hanna Anttila sanoo, että suomalainen rakennemuutos kohdistuu monin tavoin kohtuuttomasti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Anttilan johtama tutkimusryhmä haluaakin nyt selvittää, miten 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset tulevat työllään toimeen.

Kotimaa
Kynä, kahvimuki ja muistiinpanoja paperilla
Anu Pöntinen / Yle

Kotkalaislähtöinen valokuvaaja Sami Perttilä on muuttanut kotimaakunnastaan pois jo parikymmentä vuotta sitten. Hän lähti maailmalle kavereiden perässä, mutta siteet kotikaupunkiin ovat säilyneet vahvana. Hän, kuten myös vapaana toimittajana suurimman osan työurastaan toiminut Terhi Hautamäki, tietää millaista on, kun työ on epävarmaa.

Molemmat työskentelevät nyt osana tutkijaryhmää Koneen Säätiön rahoittamassa Ajolähtö: Nuoret aikuiset uuden työn markkinoilla -hankkeessa, jossa tutkimuksen kohteena ovat 18–35-vuotiaat nuoret, jotka toimivat yksinyrittäjinä, itsensä työllistäjinä tai ovat töissä matalapalkka-alalla. Sekä Perttilä että Hautamäki osaavat samastua tutkittavaan kohderyhmään.

– Vapaan toimittajan työ on epävarmaa, mutta toisaalta antoisaa. On huonompia ja parempia aikoja. Työssä on tietty vapaus ja kuitenkin myös epävarmuus läsnä koko ajan, kuvailee Terhi Hautamäki.

– Itselläkin on vuosien varrella ollut hiljaisia aikoja ja tällaista pakkoyrittämistähän tämä on. Kesälomia tai sairaspäiviä ei ole koskaan ollut. Töitä tehdään silloin, kun niitä on. Jos töitä ei ole, markkinoidaan itseä tai tehdään jotain muuta. Kuvaan myös paljon asioita, joista en saa rahaa, kuvaamisen ilosta, kertoo puolestaan Sami Perttilä.

Kotka ja Kouvola heijastavat koko maan tilannetta

Ajolähtö-hankkeen johtaja, valtiotieteen tohtori Anu-Hanna Anttila sanoo, että suomalainen rakennemuutos kohdistuu monin tavoin kohtuuttomasti nuoriin ja nuoriin aikuisiin.

Kaikki pesät tuntuu olevan miehitetty tai naisitettu. On keksittävä itse, miten pääsee juoksuun.

Anu-Hanna Anttila

– Heidän asemansa suomalaisilla työmarkkinoilla on jotain aivan muuta kuin heillä, jotka työskentelevät niin sanotussa vakituisessa, säännöllisessä kokoaikaisessa työtehtävässä.

Tutkimusryhmä haluaakin nyt selvittää, miten 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset tulevat työllään toimeen. Tutkimuskohteena ovat kymenlaaksolaisnuoret, jotka ovat jääneet kotimaakuntaansa sekä he, jotka ovat muuttaneet Helsinkiin.

Anttilan mukaan Kotkan ja Kouvolan alue kiinnostaa erityisesti siksi, että se on ollut viimeiset vuosikymmenet yksi suomalaisen rakennemuutoksen keskeisimpiä näyttämöitä.

– On jännittävää, että jotkut nuoret aikuiset jäävät tänne. Mitä he tekevät täällä ja kuinka he tulevat toimeen, se on kiinnostavaa. Meitä kiinnostavat myös ne toiset nuoret aikuiset, jotka ovat muuttaneet työn perässä Kymenlaaksosta Helsinkiin. Miksi toiset lähtevät ja toiset jäävät?

Työelämän pesät ovat täynnä, juoksuun on päästävä omin voimin

Ajolähtö-termi on tuttu pesäpallosta ja viittaa siihen, kun kaikki kolme pesää ovat täynnä. Ei ole sattumaa, että termi on valikoitunut myös nuorten työelämää tutkivan hankkeen nimeen.

– Töitä on aika vähän tarjolla ja kaikki pesät tuntuvat olevan miehitettyjä tai naisitettuja. On keksittävä itse, miten pääsee juoksuun, että elämä alkaisi sujua. Ehkä se kuvaa sitä pakkoa, on pakko lähteä tai sitten on joku pakko jäädä, selittää hankkeen johtaja Anu-Hanna Anttila.

Parivuotiseen hankkeeseen on löytynyt jo jokunen nuori aikuinen mukaan, mutta lisää tarvitaan. Toiveissa on tavoittaa nuoria, jotka toimivat itsensätyöllistäjinä tai yksinyrittäjinä.

Lisäksi tutkimukseen toivotaan saatavan heitä, jotka eivät saa kokoaikaisen työn palkkaa, koska työtä tarjotaan liian vähän tai työstä saa niin alhaista palkkaa, ettei sillä tule toimeen.

Uutta toivoa ja tietoa sekä hienoja valokuvia

Anu-Hanna Anttila toivoo, että tutkimus toisi esiin vaihtoehtoisia työllistymisen ja itsensä ymmärtämisen tapoja.

On jännittävää, että jotkut nuoret jäävät tänne. Mitä he tekevät täällä ja kuinka he tulevat toimeen, se on kiinnostavaa.

Anu-Hanna Anttila

– Mikä on mahdollista itselle ja mikä on mahdollista tässä yhteiskunnassa, jossa joka päivä näyttää olevan uudet toimintamahdollisuudet. Haluamme tuoda uutta tietoa ja toivoa, että myös Kymenlaaksossa on mahdollisuus tulla toimeen.

Vapaa toimittaja Terhi Hautamäki tuottaa tutkimuksesta muun muassa lehtiartikkeleja, jotka ovat vapaasti luettavissa Suomen Kuvalehden nettisivuilla. Valokuvaaja Sami Perttilä puolestaan dokumentoi tutkittavia valokuvin keinoin. Lisäksi tutkimuksen etenemistä voi seurata sosiaalisessa mediassa.

Sekä Hautamäki että Perttilä kannustavat kohderyhmään sopivia nuoria ilmoittautumaan mukaan tutkimukseen.

– Mukaan vain. Minulla on tapana kuvata ihmiset hyvin kauniisti. Otetaan paljon hienoja kuvia ja kohotetaan itsetuntoa sillä tavalla, Perttilä vinkkaa.