Iso osa turvapaikanhakijoista työllistyy ajan myötä

Taloustutkimuksen kartoittamat mielipiteet piirtävät turvapaikanhakijoista pessimistisen kuvan. Turvapaikanhakijoista iso osa työllistyy ja kaikkiaan maahanmuuttajissa on ryhmiä, joilla on ollut tutkimusten mukaan jopa parempi työllisyysaste kuin kantasuomalaisilla.

Ulkomaat
Maahanmuuttajia työskentelee paljon mm. lähihoitajina.
Maahanmuuttajia työskentelee paljon mm. lähihoitajina.Yle

Taloustutkimuksen mukaan hiukan yli puolet suomalaisista uskoo, että Suomeen jäävistä turvapaikanhakijoista suurin osa jää tulevaisuudessa elämään työttömänä sosiaalietuuksilla.

Näin suuria tulijamääriä ei ole vuosikymmeniin jouduttu äkkiä sulauttamaan työmarkkinoille, joten tilanne on huonossa taloustilanteessa kieltämättä haasteellinen.

Mutta Kansaneläkelaitoksen helmikuussa julkistetun tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan maahanmuuttajat kokonaisuutena nostavat vain hieman väestöosuuttaan enemmän sosiaalietuuksia. Vuonna 2011 ensimmäisen polven maahanmuuttajia oli 3,6 prosenttia väestöstä, ja he nostivat noin 5 prosenttia sosiaalietuuksista.

Pakolaismaista muuttaneilla oli suurin tuen tarve – noin 6 500 euroa vuodessa henkilöä kohden. Summaa nostaa alkuvaiheessa yleinen työttömyys ja perhe-etuuksien käyttö. Mutta aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että maahanmuuttajien työllisyys paranee huomattavasti Suomeen muuton jälkeen kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Työllistymisen isoina esteinä pidetäänkin heikkoa kielitaitoa ja verkostoitumisen puutteita.

Toisaalta turvapaikan saaneiden keski-ikä on työllistymisen kannalta edullinen ja vanhuuseläkkeiden käyttö vähäistä. Kantasuomalaiset nostivat sosiaalietuuksia noin neljä tuhatta euroa vuodessa, eläkkeet poislukien 2 500 euroa.

Maahanmuuttajien työttömyydessä isoja eroja

Kelan tutkimuksen mukaan heikko taloustilanne näkyy suoraan maahanmuuttajienkin työllistymisessä. OECD-maista muutetaan tyypillisesti työn vuoksi, ja tästä ryhmästä työttömyysetuuksia sai joka viides. Pakolaismaista muuttaneista taas keskimäärin 46 % sai työttömyysetuuksia. Muut maat -ryhmässä työttömyysetuuksia sai 26 % työikäisistä, ja entisen Neuvostoliiton ryhmässä osuus oli 36 %.

Jos katsotaan yksittäisiä kansallisuuksia esimerkiksi Tilastokeskuksen lukujen (siirryt toiseen palveluun) valossa, huomataan, että kansallisuuksien välillä on isoja eroja. Näissä luvuissa ei ole otettu huomioon sitä, miten pitkään maahanmuuttaja on asunut Suomessa.

Suomeen tulee tällä hetkellä selvästi eniten turvapaikanhakijoita Irakista. Tuoreimpana tilastovuonna 2013 heitä oli Suomessa 6 353, heistä huomattavan moni työvoiman ulkopuolella nuoren ikänsä tai opiskelun takia. Työttömiä oli työvoimasta 74,6 prosenttia.

Toisaalta esimerkiksi kenialaisista (966 kenialaista vuonna 2013) oli työttömänä 12,4 prosenttia työvoimasta, kun vastaava luku kantasuomalaisilla oli 11,9 prosenttia työvoimasta. Somalialaisista työttömiä oli 68,6 prosenttia työvoimasta, ruotsalaisista työttömiä oli 17,6 prosenttia, virolaisista 14,8 prosenttia.

Tilastokeskuksen vuonna 2010 tekemässä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2008 työttömyysluvuista löytyi joitain jopa kantasuomalaisia enemmän työllisiä ryhmiä. Työllisten osuus oli silloin suurin kenialaisten (67,7 prosenttia), alankomaalaisten (60,2 prosenttia) ja nigerialaisten (59,4 prosenttia) kansalaisissa. Osuus on laskettu kaikista kyseisen maan kansalaisista, joten lukuun vaikuttaa mm. alaikäisten ja eläkeläisten määrä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Suomen kansalaisista oli työllisiä 44,7.

Samassa tutkimuksessa havaittiin, että yrittäjyys on joissain ryhmissä yleisempää kuin kantasuomalaisilla. Eniten yrittäjiä löytyi turkkilaisista (30,9 prosenttia), mutta esimerkiksi irakilaisissakin heitä oli 18,2 prosenttia, kun kantasuomalaisissa heitä oli 10,1 prosenttia.