Pojat lorvivat töissä – yrittäjä poltti päreensä ja haukkui kaikki nuoret: "Aines on huonoa"

Metallialan yrittäjä Kari Aalto on pettynyt suomalaisten nuorten työmoraaliin. Hän joutui päättämään kesällä kuuden nuoren työsuhteen ennen sopimuksen loppumista.

Kotimaa
Nuori selailee nettipuhelintaan.
Yle

Metallialan yritys palkkasi viime kesänä kuusi kesätyöntekijää, joista kaikki lopettivat työt ennen sopimuksen päättymistä.

– Yksi juhli koulun päättäjäisiä ja tuli töihin vasta tiistaina. Hän kysyi, että mihin menen hommiin. Minä vastasin, että kotiisi, kertoo Kouvolassa toimivan R. A. Wickholmin toimitusjohtaja Kari Aalto.

Hän kysyi, että mihin menen hommiin. Minä vastasin, että kotiisi.

Kari Aalto

Toinen nuori ilmoitti juuri ennen ensimmäistä työpäivää, ettei tulekaan töihin. Kolmannella oli Aallon mukaan jatkuva moponkäynnistysongelma, minkä vuoksi tämä ei päässyt tulemaan töihin. Neljäs oli vain laiska.

– Hän nuokkui nurkassa aina kun mahdollista, ei koskaan kysynyt uusia hommia.

Älypuhelimet ja huppari

Aalto on nyt saanut tarpeekseen nuorista. Hän sanoo, että ammattikoulua käyvistä "hupparipojista" ei ole työntekijöiksi.

– He vain hipelöivät älypuhelimiaan ja laiskottelevat. Samaa porukkaa on todella vaikea saada töihin kuudelta aamulla. Hommat seisovat, jos pitäisi lähteä töihin muualle ja joku ei saavukaan paikalle, Aalto toteaa.

Nuorille on pidetty puhutteluja myöhästymisistä. Kolmannen varoituksen jälkeen nuoren on Aallon mukaan enää turha tulla paikalle.

– Jos joudumme käydä herättämässä kaverin kotoa ja hakemassa töihin, hänet on laitettava kasvamaan.

Liian lyhyet koulupäivät

Aallon mielestä nuorissa on viime vuosina tapahtunut selvä muutos. Hän kohdistaa syyttävän sormensa koteihin ja myös kouluun.

Jos pitää käydä herättämässä kaveri kotoa ja hakemassa töihin, hänet on laitettava kasvamaan.

Kari Aalto

– Raaka-aines on niin huonoa, että sieltä on vaikea löytää jyviä. Isien ja äitien pitäisi ottaa järki käteen ja alkaa vaatia nuorta osallistumaan kotitöihin. Huoneen siivoukset, tiskaukset, nurmikon leikkuut. Se kantaa hedelmää, Aalto neuvoo.

Jos nuorelle ei ole pidetty kotona kuria, tehtävä alkaa Aallon mielestä olla aikuisuuden kynnyksellä mahdoton.

– Opettajat eivät pysty asiaa muutamassa vuodessa muuttamaan, eikä se ole heidän tehtävänsä. Lopulta kasvatuksesta tulee työnantajien tehtävä ja se on vielä mahdottomampaa, kun kuvioissa ovat mukana parikymppisten riennot.

Aalto kaipaa myös muutosta ammattikoulujärjestelmään. Hänen mielestään viiden tunnin koulupäivä on liian lyhyt ja kolmen vuoden koulutus liian pitkä.

– Ei siitä sillä tavalla mitään tule. Olisi paljon järkevämpää, että opiskelu kestäisi kaksi vuotta ja päivien pituus olisi kahdeksan tuntia. Pitää olla työharjoittelua, täyspitkiä päiviä, työvarusteet päällä. Koulupäivän pitäisi myös alkaa jo kuudelta tai seitsemältä.

"Hollannissa ollaan vielä laiskempia"

Kysyimme ammattikoulua käyviltä nuorilta miehiltä, vastaako nuorten elämä ja käytös töissä toimitusjohtajan kuvausta. Nuoret eivät niele kaikkia Aallon väitteitä, mutta jotain perää niissä saattaa olla.

Kärjistetty mielipide. Ei voi sanoa, että kaikki ovat tällaisia.

Hollannissa ollaan kuulemma vielä laiskempia. Siellä on maailman laiskimmat työntekijät. Vähän enemmän lakisääteisiä kahvitaukoja kuin täällä.

Nuorten mielestä suurin syy työmotivaation puutteeseen on unenpuute. Se puolestaan johtuu heidän mukaansa älypuhelimesta ja etenkin sosiaalisesta mediasta.

Älypuhelimet ja vuorokausirytmi menevät käsi kädessä. Kun viestit ja some pommittavat, niin tottakai se viivästyttää nukkumaanmenoa. Nuoret eivät ehkä tajua sitä unen tärkeyttä. Kun viestit ja some pommittavat, se viivästyttää nukkumaanmenoa. Nuoret eivät ehkä tajua unen tärkeyttä.

Oma työpanokseni on aina ihan sata. Urheilen, joten minulla on arvot ja periaatteet, joista pidän kiinni. Työn ja levon suhde pitää olla tasapainossa. Aika moni tulee koulussakin aamulla vastaan silmät ihan ristissä.

Nuoret myös muistuttavat, että nuoruus ei jatku ikuisesti.

Ehkä se työn arvostus tulee ajan myötä. Huppari-ikä päättyy jossain vaiheessa väistämättä, kun kokemus ja tieto lisääntyy.

Ammattikouluihin tulossa lisää työoppimista

Kouvolan seudun ammattiopiston rehtori Timo Olli myöntää, että yrittäjän ammattikouluihin kohdistama kritiikki on osin aiheellista.

– Ajatuksena on ollut laajentaa puolen vuoden työoppimisjaksoa vuoden mittaiseksi. Joillakin aloilla tämä on jo käytössä. Tavoitteena on, että käytäntö laajenee kaikille aloille, Olli sanoo.

Ammattikoulujen rahoitusta on kiristetty viime vuosina reippaasti. Koko maassa viritellään parhaillaan ammattikouluihin mallia, johon sisältyisi kaksi vuotta opiskelua ja vuosi työoppimista.

– Työelämän rytmiin pääsisi näin ehkä paremmin sisään. Teoriaakin on opetettava, koska sitäkin kautta saa valmiuksia työelämään, Olli muistutaa.

Myös oppisopimuskäytäntöä ollaan muuttamassa, mutta työ on vasta alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että uusi käytäntö tulisi voimaan vuosina 2017-2018.

Tutkija: Työn sisällön arvostus muuttunut

Tutkimusten mukaan nuoriso ei vieroksu työtä sen enempää kuin ennenkään. Asiaa on tutkinut muun muassa Tampereen yliopisto.

Sosiaalipsykologi Titta Tuohinen sanoo, että yleistyksiä nuorten työmotiivista ei pitäisi tehdä.

– Yhteistä kaikille sukupolville on se, että työ ei ole nuorena niin merkityksellistä. Sen arvostus kasvaa vasta iän mukana, Tuohinen sanoo.

Työn arvostus kasvaa kaikilla sukupolvilla vasta iän mukana.

Titta Tuohinen

Muutos on kuitenkin tapahtunut siinä, että nykyään nuoret arvostavat enemmän työn sisältöä kuin aiemmin.

– Aikaisemmin otettu työ työnä, eikä ollut valinnanvapauksia. Otettiin vastaan, mitä annettiin. Jos oli tehdas, sinne mentiin töihin vanhempien perässä. Nyt työn sisällölle annetaan enemmän arvoa ja työltä odotetaan enemmän, Tuohinen toteaa.

Tuohinen muistuttaa, että yhteiskunnassa tapahtunut eriytyminen koskee myös nuorisoa. On nuoria, joiden arjen hallinta ei ole samanlaista kuin ennen.

– Nämä on relevantteja työssäolon kannalta, jos on vaikea nousta aamulla. Tietyillä aloilla saattaa olla näitä henkilöitä enemmän kuin jossain muualla.

Hyväksyminen työyhteisöön erittäin tärkeää

Työyhteisön merkitys nuorelle on jäänyt Tuohisen mielestä liian vähälle huomiolle Suomessa.

– Hänellä ei ehkä ole kavereita siellä. Reilu kohtelu ja vertaisena pitäminen on erittäin tärkeää. Kyseessä on herkkä vaihe, sillä aikuisen ja tasavertaisen työntekijän rooli tulevat tässä kohtaa eteen ensimmäistä kertaa.

Tuohisen mukaan työpaikoilla kannattaisi yrittää järjestää nuorelle mentori, luottohenkilö, joka ohjaisi tätä tehtävissään.

– Näin nuori pääsisi ihan eri tavalla työhön sisään. Silloin nuorikin kokisi, että on vastuussa jollekin henkilölle eikä vain työsopimukselle. Ilmapiiri on paljon tärkeämpi.

Moraalinen paniikki

Nuoria ja työelämää koskevat yleistykset ovat olleet aina vahvoja. Totuus kuitenkin on, että näistä mollatuista nuorista kasvaa lopulta aikuisia – joista monet puolestaan ryhtyvät tekemään yleistyksiä seuraavasta sukupolvesta.

Aikuisen ja tasavertaisen työntekijän roolit tulevat eteen ensimmäistä kertaa. Reilu kohtelu on erittäin tärkeää.

Titta Tuohinen

– 70-luvulla oli lama ja nuorisotutkijat tuntevat nuoriin kohdistuneet yleistykset ja pelot nimellä moraalinen paniikki. Vanhemmat ehkä unohtavat, millaista oli olla nuori. Sitten omilta nuorilta odotetaan samaa kuin vanhemmilta.

Nykyään nuorten elämä myös on aika erilaista kuin vielä 20 vuotta sitten.

– Vanhempien on ehkä vaikea eläytyä siihen, Tuohinen pohtii.

Helmiäkin on

Toimitusjohtaja Kari Aalto on saanut kommenteistaan runsaasti palautetta – sekä hyvää että huonoa.

– Minua on haukuttu ilkeäksi ja rumaksi, ja firma on kuulemma ennen joulua konkurssissa. Toisaalta kaupassa tulee tuntemattomia ihmisiä tulee kiittelemään ja sanoo, että hyvä kun joku ottaa asian esille.

Aalto myöntää, että on nuorten joukossa helmiäkin.

– Eilen viimeksi työharjoitteluun tuli nuori tyttö. Olimme 29. paikka, josta hän kysyi harjoittelupaikkaa. Kyllä meissäkin on jotain vikaa, jos ei anneta mahdollisuutta sellaiselle, joka yrittää.

Toimitusjohtajan kokemuksista kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.