Rehtorilla selkeä näkemys: valtaväestön lapset pidettävä kouluissa enemmistönä

Kokenut rehtori kritisoi maahanmuuttajien sijoittamista vain yhteen kouluun ja asuinalueelle. Kotouttamisen onnistuminen vaatii sen, että suurin osa oppilaista on valtaväestöä, joka tuntee koulun tavat ja suomalaisen kulttuurin. Maahanmuuttajien määrästä riippumatta koulussa on noudatettava opetussuunnitelmaa.

turvapaikanhakijat
Oppilas istuu pulpetissa koulun luokassa. Kuvattu takaapäin.
Yle

Pietarsaaren Itälän koulun rehtori Liisa Svartin mukaan maahanmuuttajat ovat vain keskenään, jos heitä on paljon. Se taas hidastaa suomalaisten tapojen omaksumista ja sopeutumista yhteisöön.

Olen sitä mieltä, että johonkin on vedettävä raja. Valtaväestön lapsia on oltava selkeästi enemmän.

Rehtori Liisa Svart

– Olen sitä mieltä, että johonkin on vedettävä raja. Valtaväestön lapsia on oltava selkeästi enemmän.

Svartin mukaan koulussa on oltava enemmän niitä, jotka tietävät koulun tavat, suomalaisen kulttuurin ja säännöt. Sama pätee hänen mukaansa myös asumiseen.

Valmistavan luokan kautta

Turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat aloittavat valmistavalla luokalla, josta he siirtyvät tavalliseen kouluun.

– Jos tuntuu, että hän ei ole vielä valmis, annamme hänelle lisäaikaa.

Ilman muuta menemme opetussuunnitelman mukaan, ei jarruteta, eikä hidasteta maahanmuuttaja-lasten takia.

Rehtori Liisa Svart

Normaalin opetuksen lisäksi opettajat antavat suomen kieleen liittyvää opetusta. He käyvät oppilaan kanssa lävitse reaaliaineita ja sanallisia tehtäviä, pienissä ryhmissä harjoitellaan kieltä.

– Tätä opetusta saa ehkä kaksi tuntia viikossa, eli ei kovin paljon, sanoo Liisa Svart. Kun oppilaat siirtyvät yleisopetukseen, heillä on ihan samalla tavalla kuin muillakin mahdollisuus saada avustajan apua ja tukiopetusta.

Opetusta ei jarrutella 

Puheet siitä, että koulu hidastaisi opetusta maahanmuuttajien vuoksi, Svart kumoaa.

– Ilman muuta menemme opetussuunnitelman mukaan, ei jarruteta, eikä hidasteta maahanmuuttajalasten takia. Heitä pyritään opettamaan erikseen, meillä on resurssiopettajia ja erityisopettajia. Jos tilanne on sellainen, että luokassa on paljon maahanmuuttajalapsia, opettajat auttavat kaikkia lapsia.

Kotikieli tärkeä

Svartin mukaan moni lapsi jatkaa koulussa myös kotikielensä opiskelua. Esimerkiksi Pietarsaaressa opetetaan somaliaa, albaniaa, ja aiemmin vietnamia.

– Kun lapsi osaa omaa äidinkieltään, siitä on suuri apu suomenkielen opiskelussa. Se on myös tärkeää hänen identiteettinsä ja elämänsä kannalta. Hän ei unohda sitä kieltä, josta hänen kulttuuritaustansa on peräisin.

Pietarsaaren Itälän koulussa on 160 oppilasta 12 eri maasta. Siellä puhutaan 15 kieltä. Koululaisista on valmistavilla luokilla 31 oppilasta ja tavallisilla luokilla runsaat parikymmentä.

Liisa Svart sanoo, että valmistaville luokille on tullut tänä syksynä paljon edellisvuosia enemmän turvapaikanhakijoiden lapsia.

– Tiedän myös, että lapsia on odottamassa koulupaikkaa. Seuraava valmisteleva ryhmä on laitettava johonkin toiseen kouluun. Itälään ei enää mahdu.

Maahanmuuttoa käsitellään tänään televisiossa: A2 Pakolais-illan suora lähetys TV2:ssa tiistaina 6. lokakuuta klo 21.