Munasarjasyövän tutkimukseen miljoona euroa Turkuun

Laaja kansainvälinen tutkimus selvittää munasarjasyövän eri muotoja. Turusta on mukana tutkijoita Tyksin naistenklinikalta ja Turun yliopiston patologian yksiköstä. Munasarjasyöpään sairastuu vuosittain runsaat 450 suomalaista.

terveys
Vertaistukihenkilöinä työskentelevät keskustelevat
Päivystävä hoitaja Tarja-Liisa Kukkonen Uudenkaupungin syöpäyhdistyksestä ja tukihenkilönä toimiva Helle Vahtera. Minna Rosvall / Yle

Munasarjasyövän eri muotoja selvitetään laajassa tutkimuksessa. EU tukee kansainvälisen tutkijaryhmän työtä – Turkuun rahoitusta saatiin miljoona euroa. Mukana ovat myös Helsingin yliopisto sekä tutkijoita Saksasta ja Italiasta.

Munasarjasyöpä on kohtalokas tauti. Puolet siihen sairastuneista suomalaisista menehtyy.

Uusikaupunkilainen Helle Vahtera on selvinnyt gynekologisesta syövästä. Hän on tyytyväinen, että syövän tutkimukseen löytyy rahaa. Hän sai Tyksissä hyvää hoitoa.

– Siellä oli tosi ystävällisiä ihmisiä. Olen tosi kiitollinen. Sitä on kuitenkin pelokas, kun ei ole joutunut näiden asioiden kanssa tekemisiin. Kaikki tieto on hyväksi, pohtii Vahtera.

Vahtera havahtui oireisiin syksyllä 2008, mutta hän lykkäsi lääkärille lähtöä. Hoito järjestyi kuitenkin nopeasti.

– Oli se siinä vaiheessa aika järkytys, kun syöpä todettiin. Tuttu hoitaja sanoi, että kyllä sä Helle tästä selviät, kertoo Vahtera.

Munasarjasyöpä on mutkikas tauti

Turussa on tutkittu munasarjasyöpää jo vuodesta 2009 saakka.

Munasarjasyöpä on kuin sukunimi ja siellä taustalla on hyvin monenlaisia lapsia eli alaryhmiä.

Seija Grénman

Ylilääkäri ja professori Seija Grénman Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikalta kertoo, että uudessa hankkeessa aiotaan tutkia munasarjasyövän eri muotoja.

– Pyritään ihan solutasolla löytämään eroja eri kasvainten välillä ja sillä tavalla löytämään sopivia, tehoavia lääkeyhdistelmiä näiden tautien hoitoon yksilöllisesti. Munasarjasyöpä on kuin sukunimi ja siellä taustalla on hyvin monenlaisia lapsia eli alaryhmiä, kertoo Grénman.

Kohtalokasta tautia on vaikea huomata

Munasarjasyöpään sairastuu vuosittain noin 450 potilasta. Puolet munasarjasyöpään sairastuneista menehtyy. Oireet ovat epämääräisiä, kuten vatsan turvotus ja erilaiset kivut. Syöpää on hankala havaita edes gynekologisen tutkimuksen yhteydessä. Perinnöllisyys on tärkein riskitekijä.

– Jatkossa toivomme löytävämme verestä mitattavan markkerin, jonka avulla pystytään paremmin kartoittamaan tätä riskiä, kertoo Grénman.

Tuttu hoitaja sanoi, että kyllä sä Helle tästä selviit.

Helle Vahtera

Grénman neuvoo kertomaan gynekologille, jos huomaa jonkun muutoksen. Vaikka tämän syövän luonne tiedetään, paniikkia ei yleensä synny.

– Jos tuttavapiirissä tai suvussa on paljon syöpätapauksia, huolestumisen aste on suurempi. Yleensä potilaat saavat hyvän informaation, ja alkujärkytyksen jälkeen lähdetään hoitamaan tautia, kertoo Grénman.

Potilaasta tukihenkilöksi – Helle Vahtera on valmis tukemaan muita

Itsekin tukihenkilönä toimiva Helle Vahtera korostaa vertaistuen merkitystä. Uudenkaupungin syöpäyhdistyksellä onkin aktiivista toimintaa.

Päivystävä hoitaja Tarja-Liisa Kukkonen neuvoo kaupungin keskustassa sijaitsevalla Ystävän Tuvalla. Myös Vahtera on Kukkosen tukihenkilölistalla. Vahtera pohtii, että olisi kaivannut tietoa esimerkiksi lääkityksen aiheuttamista kovista kivuista.

Helle Vahtera on kokenut gynekologisen syövän.
Helle Vahtera on kokenut gynekologisen syövän. Minna Rosvall / Yle

– Kahden ensimmäisen sytostaattihoidon jälkeen minulla oli kauheita kipuja. Luulin, että se kärsiminen kuuluu asiaan. Kolmannella kerralla lievennettiin jotain lääkityksen aineosaa, Helle Vahtera muistelee.

Päivystävä hoitaja Tarja-Liisa Kukkonen kertoo, ettei syövän sairastaminen enää hävetä.

– Nykyään tapaamisiimme uskalletaan tulla ajoissa – ei enää seinänvierustoja pitkin, jottei vaan kukaan näkisi.

Syövän sairastaminen on muuttanut Vahteran maailmankatsomusta.

– Nöyryyttä on tullut lisää. Olen kiitollinen siitä, että olen selvinnyt ja otan vastaan, mitä tulee, pohtii Vahtera.