Professori: "Sotealue huono, koska lyhenne, avit ja elyt ihan hirveitä, joutavat pois, läänit takaisin"

Sote-uudistus jakaa Suomen itsehallintoalueisiin. Nimiä uusille alueille ei ole vielä päätetty. Lääneistä luovuttiin reilut viisi vuotta sitten. Ota kantaa puolesta tai vastaan jutun pohjalta löytyvässä läänikyselyssä.

Kotimaa
Suomen läänijako 1960-1996
Yle Uutisgrafiikka

Markkinoinnin professori Lasse Mitronen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ei panisi pahakseen, jos vanhat tutut läänit palautettaisiin sanana valtion aluehallinnon nimiin. Valmisteltava sosiali- ja terveydenhuollon sote-uudistus nostaa jo pikapuoliin tarpeen nimetä perustettavat itsehallintoalueet jotenkin.

– Lääni on vanha ja ymmärrettävä sana, lyhyt ja selkeä. Täyttää vaatimukset hyvin. Uuden alueen markkinointi ja myyminen on helpompaa ja halvempaa, jos nimi on ihmisille jo valmiiksi tuttu ja ymmärrettävä, kuten lääni on. Kokonaan uuden sanan opettaminen vie aikaa ja maksaa paljon, Mitronen sanoo.

Mitronen muistuttaa myös, että hyvä nimi ei saa herättää negativista kaikua ihmisten mielissä.

– Lääni-sanalla sellaista ei ole.

Läänejä Suomessa lähes 400 vuotta

Läänit hävisivät Suomesta reilut viisi vuotta sitten oltuaan käytössä vuodesta 1634, siis lähes 400 vuotta. Sitä ennen oli linnaläänejä noin 300 vuoden ajan. Läänit lakkautettiin 1.1.2010 ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.

– Minulle ei ole koskaan selvinnyt, miksi läänit piti Suomesta hävittää, Mitronen kummastelee.

Mitronen kelpuuttaa myös "alue"-sanan neutraalina pohdittavaksi, vaikka huomauttaakin sanan olevan historiaton. Sotealuetta hän ei halua.

– Sote on keksitty sana ja lyhenne. Mieluummin joku muu kuin lyhenne. Ulkomaalaiselle sote ei tarkoita mitään.

Sote-uudistusta pohtinut, sosiaali- ja terveysministeriön tilaama asiantuntijatyöryhmä katsoi elokuussa julkistetussa raportissaan, että sopiva itsehallintoalueiien määrä olisi 9-12. Manner-Suomi muodostui 11 läänistä vuoden 1997 alkuun saakka.

Työryhmän mielestä aluejaon tulisi soveltua laajasti myös muiden alueellisten tehtävien järjestämiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ely-keskukset ja aluehallintovirastot eli avit ovat nimenomaan hoitaneet näitä muita tehtäviä. Saattaa siis olla, että tulevaisuudessa yhden itsehallintoalueen katon alta löytyvät niin sote kuin ely ja avikin.

– Nykyiset ely-keskukset ja aluehallintovirastot eli avit ovat niminä ihan hirveitä, joutavat pois, Mitronen sanoo.

Kielipoliisi lyttää soten, Ruotsissa läänit edelleen käytössä

Hyvää kieltä vaaliva Kotimaisten kielten keskus Kotus on jo aiemmilla sote-kierroksilla älähtänyt sote-sanan käytöstä. Sen mielestä uusien sosiaali- ja terveysalueiden nimien ja nimiin liittyvien termien tulee olla niin lyhyitä, ettei niistä tarvitse muodostaa hankalasti hahmottuvia lyhenteitä, kuten "sote". Vuosi sitten se ehdottikin tilalle peruspalvelupiiriä. Lääniä ei tuolloin väläytelty, mutta lukkarinrakkautta sitä kohtaan kyllä tunnetaan nytkin.

– Oli sääli ja harmi, että lääni-sanasta luovuttiin. Lääni on käyttökelponen sana, lyhyt sekä suomeksi että ruotsiksi (län). Nimen pitää Suomessa kääntyä myös ruotsiksi. Ruotsissa läänit ovat yhä edelleen käytössä, nimistön erikoisasiantuntija Sirkka Paikkala Kotimaisten kielten keskuksesta sanoo

Tässä vaiheessa Kotusilta ei saa ehdotusta uusien itsehallintoalueiden nimiksi. Aveille ja elyille ei kuitenkaan lämmetä.

– Ne ovat epäselviä, eivätkä ihmiset ole tottuneet niihin vieläkään. Otamme uusien itsehallintoalueiden nimiin kantaa sitten, kun alueet ja tehtävät on ratkaistu, Paikkala huomauttaa.

– Toivotaan, että alueille annettavat nimet ovat mahdollisimman lyhyitä ja ymmärrettäviä. Nimen pitää olla oikea sana, ei lyhenne. Suomen ja ruotsinkieliset nimet pitää katsoa yhdessä, Paikkala linjaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.