Näkökulma: Kirjallisuuden Nobel on mysteeri

Miksi kukaan ei osaa koskaan ennustaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaa, kysyy Ylen kulttuuritoimittaja Jonni Aromaa.

kulttuuri
Jonni Aromaa
Jonni AromaaAntti Haanpää / Yle

Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan ennustaminen menee joka vuosi pieleen. Voittaja on aina yllätys. Viime vuonna palkinnon sai ranskalainen Patrick Modiano, jota ei tunnettu juuri lainkaan angloamerikkalaisessa maailmassa. Suomessa ranskalaiskirjailijan teoksia löytyi kirjastosta, mutta niistä piti pyyhkiä pölyt ennen kuin kirjoja saattoi kuvata Nobel-uutiseen. Tuorein suomennos oli vuodelta 1987.

Jo pelkkä voittajan julkistaminen aiheuttaa toimittajille stressiä. Nobel-komitean sihteeri astuu taas torstaina neuvotteluhuoneen ovesta ja lausuu voittajan nimen Tukholman entisessä pörssissä. Kun kiinalainen Mo Yan voitti kirjallisuuden Nobelin kolme vuotta sitten, toimittajat pyörittelivät päätään. Anteeksi kuka?

Kirjallisuuden Nobelin ennakoiminen on kirjallisuustoimittajien painajainen. Salaliittoteoriat kukkivat. Tilannetta ei yhtään helpota se, että kirjallisuuden Nobel-komitea julistaa valintaprosessin ja ehdokkaat salaisiksi viideksikymmeneksi vuodeksi. Piiloon jäävät myös komitean jäsenten ajatukset ehdokkaiden teoksista.

Siksi on mahdotonta päätellä, mihin suuntaan komitean anturat sojottavat tänä vuonna. Ehdotuksia Nobelin arvoisista kirjailijoista on tullut parisensataa, niistä yli kolmekymmentä on uusia nimiä. Se on kuitenkin varmaa, että ranskankielinen kirjallisuus on pois pelistä, koska Modiano voitti viime vuonna. Äskeinen lause voi myös kumota itsensä.

Ehkä tänä vuonna on uhanalaisten kielten tai vähemmistökansojen vuoro: jiddišiksi ja oksitaaniksi kirjoitetut teokset ovat jo voittaneet Nobelin, joten olisiko nyt letzeburgin vuoro. Sitä puhutaan piskuisessa Luxemburgissa.

Toisaalta kirjallisuuden Nobelia voi tarkastella myös maailmanpolitiikan näkökulmasta. Ehkä valinta osuu viiltävän ajankohtaiseen kriisipesäkkeeseen tai sen liepeille, edes samalle mantereelle.

Brittiläisen vedonlyöntitoimisto Ladbrokesin mukaan voitto menee valkovenäläiselle kirjailijalle ja toimittajalle Svetlana Aleksijevitšille, mutta vedonlyöjät ovat menestyneet huonosti näissä kisoissa.

Tilastojen valossa todennäköisin voittaja on englanniksi proosaa kirjoittava noin 65-vuotias mies. Naiset ovat pärjänneet yli satavuotiaan kilpailun aikana todella huonosti. Nobel-komitea on löytänyt vain 13 naista, joille se on voinut antaa palkinnon. Ensimmäinen heistä oli ruotsalainen Selma Lagerlöf vuonna 1909.

Tahti on hieman kuitenkin kiihtynyt viime vuosikymmeninä, sillä 90-luvun alusta lähtien peräti seitsemän naista on saanut Nobelin, viimeksi sen pokkasi kanadalainen Alice Munro pari vuotta sitten.

Olisiko tänä vuonna runoilijan vuoro? Sitä tietoa kirjallisuustoimittajat odottavat erityisen kauhuissaan, sillä runoteoksia käännetään niin vähän. Toisaalta tänä vuonna kuollut ruotsalaisrunoilija Tomas Tranströmer sai Nobelin melko hiljattain, vain neljä vuotta sitten.

Joka vuosi erilaisille ennakkosuosikkien listoille nousee samoja nimiä: Bob Dylan, Adonis, Haruki Murakami, Umberto Eco, Amos Oz ja Ko Un. Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Torstaina Peter Englundin seuraaja Sara Danius lausuu voittajan nimen. Jo palkintosumma on mieletön, kahdeksan miljoonaa kruunua eli noin 860 000 euroa. Mitä esimerkiksi Doris Lessing teki sillä? Hän oli 88, kun Nobel-rahat kilahtivat tilille.

Vuoden 1964 ehdokkaat on muuten julkistettu. Väinö Linnaa esitti Nobelin saajaksi kolme ihmistä, Mika Waltaria yksi. Voiton vei kuitenkin Jean-Paul Sartre, joka kieltäytyi palkinnosta.